Turkin presidentin vastustajana tunnettu uskonnollinen johtaja Fethullah Gülen on kuollut Yhdysvalloissa.
83-vuotiaan Gülenin kuolemasta kertoi muun muassa hänen saarnojaan julkaiseva Herkul-nettisivusto. Pitkään sairastellut Gülen kuoli sairaalassa myöhään sunnuntaina.
Fethullah Gülen oli virallisen Turkin silmissä terroristi, joka on vastuussa satojen ihmisten kuolemasta. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan syyttää Güleniä vallankaappausyrityksestä vuonna 2016.
Kannattajilleen Yhdysvalloissa asunut imaami oli suuri uskonnollinen johtaja. Hän oli asettunut pieneen Saylorsburgin kylään Pennsylvanian osavaltioon.
Reaktiot hänen kuolemaansa ovat vaihdelleet laidasta laitaan.
Turkin yleisradio TRT kertoi, että koko elämänsä Turkin valtiota vastaan vehkeillyt terroristi, maanpetturi ja uskonnon vihollinen on kuollut.
Gülenin seuraajat taas surevat johtajaa, joka heidän mielestään halusi rakentaa parempaa maailmaa ja uskonnollista sovintoa.
– En tiedä, voiko Turkki löytää toista hänen kaltaistaan johtajaa, joka on sekä moderni että uskonnollinen ja joka yrittää nostaa Turkin lipun kaikkialla maailmassa, sanoo Suomessa asuva Gülenin seuraaja Ylelle. Hän esiintyy nimettömänä asian arkaluontoisuuden takia.
Güleniä syytetään verisestä kaappausyrityksestä
Monet turkkilaiset muistavat Gülenin vuoden 2016 vallankaappausyrityksen takapiruna. Yli 260 ihmistä kuoli 15. heinäkuuta tehdyssä kaappausyrityksessä, joka lopahti nopeasti.
Erdoğanin hallinto puhdisti vallankaappausyrityksen jälkeen Gülenin epäiltyjä seuraajia ja muitakin vastustajiaan urakalla. Poliisi otti kiinni kymmeniä tuhansia ihmisiä ja valtio erotti yli 150 000 julkisen sektorin työntekijää.
Monet gülenistit pakenivat maasta.
Gülenin merkityksestä kertoo, että hän nousi pelinappulaksi vielä Ruotsin Nato-jäsenyysprosessissa. Presidentti Erdoğan vaati Ruotsia luovuttamaan Gülenin seuraajia ja jopa mainitsi yhden heistä nimeltä. Myös Suomea syytettiin siinä sivussa terroristien suojelusta.
Ruotsi ei suostunut vaatimuksiin.
Yle tapasi Gülenin – kiisti vallankaappausyrityksen
Gülen-liike ei toiminut avoimesti politiikassa, mutta liikkeen seuraajilla oli ennen vuotta 2016 vahva asema muun muassa oikeuslaitoksessa ja poliisissa. Liikkeellä oli myös omia mediakanavia, isoja yrityksiä sekä yliopistoja ja kouluja Turkissa ja muualla maailmassa.
Yle tapasi Gülenin Yhdysvalloissa vuonna 2018. Haastattelussa Gülen kiisti olleensa missään tekemisissä vallankaappausyrityksen kanssa.
– Onko mitään puhelinkeskustelua? Onko joku kertonut minun käskeneen häntä toimimaan tai onko joku sanonut, että idea olisi tullut minulta, Gülen kysyi.
Hän vaikutti välillä hajamieliseltä, kenties tarkoituksella, ja antoi vaikutelman, ettei edes oikein muistanut, minä päivänä vallankaappausyritys tehtiin.
Turkissa myös hallituksesta riippumattomat tarkkailijat ovat pitäneet selvänä, että Gülen-liike oli osallisena kaappausyrityksessä. Näin arvioi esimerkiksi sekä Gülen-liikkeen että Erdoğanin hallinnon vainoama toimittaja Ahmet Şık pian vallankaappausyrityksen jälkeen.
Hänen mukaansa gülenistit eivät kuitenkaan olleet kaappaamassa valtaa yksin, vaan mukana oli muita presidentti Erdoğanin vastustajia. Liittouma hajosi ennen aikojaan, mikä selittää osaltaan vallankaappausyrityksen epäonnistumista.
Liike suureksi osaksi tuhottu
Gülen ja presidentti Erdoğan olivat pitkään liittolaisia ja toimivat yhdessä Turkin muuttamiseksi. Heidän yhteisenä tavoitteena oli islamin roolin vahvistaminen heidän mielestään liian maallisen valtion julkisessa elämässä.
Gülen on myöhemmin kiistänyt tehneensä yhteistyötä Erdoğanin kanssa.
Turkkilainen kenraali İlker Başbuğ on väittänyt välirikon alkaneen siitä, että Gülen-liike alkoi kiinnostua myös poliittisesta vallasta.
Nyt liike on heikentynyt, ja Gülenin poistuminen näyttämöltä saattaa olla lopullinen niitti, joka johtaa hajaannukseen.
Gülenin sairastelun takia liikkeen johtaminen oli jo aiemmin siirtynyt joukolle sisäpiiriläisiä. Toistaiseksi seuraajasta ei ole tietoa.
Turkissa Gülen-liikkeellä ei ole ollut avointa toimintaa vuosiin, mutta esimerkiksi Saksassa ja Yhdysvalloissa löytyy edelleen liikkeeseen sidoksissa olevia järjestöjä ja kouluja.
Huippuvuosina arveltiin, että liikkeen hallitsemissa yrityksissä ja järjestöissä pyöritettiin miljardeja euroja. Nykyisestä varallisuudesta ei ole varmaa tietoa. Iso osa siitä on mennyt, kun Turkki on takavarikoinut liikkeen valvonnassa olleita yrityksiä.
Suomessa asuva liikkeen seuraaja uskoo kaikesta huolimatta, että tilanne vielä muuttuu ja Güleniä muistetaan sankarina.
– Nyt Güleniä ei voi haudata Turkissa, mutta uskon, että näemme vielä sen päivän, jolloin hän pääsee haudan lepoon Turkissa.
