ISTANBUL 28-vuotias Mohammad Toumouk istuu shawarma-ravintolan edessä juomassa teetä. Toumoukilla on hymy herkässä. Hän on käymässä Saksasta Istanbulissa ravintolaa pyörittävien sukulaistensa luona.
Toumouk ja hänen perheensä toivovat voivansa palata pian Syyriaan.
– Ehdin jo unohtaa koko ajatuksen. Nyt voimme taas toivoa, että Syyriasta tulee jälleen demokraattinen ja vapaa maa, niin kuin se oli ennen Assadin isää, hän sanoo.
Turkissa asuu yli kolme miljoonaa syyrialaista. Sunnuntaina Istanbulin Fatihin kaupunginosassa juhlittiin, kun Assadin perheen valtakausi päättyi.
Toumouk ja muut ulkomaille paenneet syyrialaiset kertovat tunnelmistaan videolla:
Mohammad Toumoukin sukulaisten ravintolan seinällä komeilee vihreä lippu, jossa on kolme nuolta ja tähteä. Lippu on tšerkessien, Syyrian kaukasialaislähtöisen vähemmistön, johon Toumouk perheineen kuuluu.
– Syyriassa on paljon vähemmistöjä. Meillä on kaunis sekoitus kristittyjä, muslimeja ja kaikenlaisia etnisiä ryhmiä, hän sanoo.
Kansannousun alussa ihmiset lähtivät kaduille vastustamaan Bašar al-Assadin diktatuuria uskonnolliseen ryhmään tai etnisyyteen katsomatta. Vasta myöhemmin konflikti alkoi muuttua sunnimuslimien äärijärjestöjen taisteluksi Assadin alaviittihallintoa vastaan.
Alaviitit ovat islamin šiialaisesta haarasta eronnut ryhmä. Monet sunnimuslimien äärijärjestöt pitävät alaviitteja vääräuskoisina.
”Assad yritti kääntää eri ryhmiä toisiaan vastaan”
Assad yritti konfliktin aikana esiintyä vähemmistöjen suojelijana äärijärjestöjä vastaan. Toumoukin mielestä Assadin perhe teki tosiasiassa kaikkea muuta.
Sekä Bašar al-Assad että hänen Syyriaa vuosina 1971–2000 johtanut isänsä Hazef al-Assad yrittivät kääntää etnisiä ja uskonnollisia ryhmiä toisiaan vastaan, Toumouk sanoo.
– He pommittivat kirkkoa ja sitten seuraavaksi moskeijaa.
Assadin hallinto teki yli puolet iskuista kirkkoja vastaan sisällissodan aikana, sanoo myös riippumattoman Syrian Network for Human Rights -järjestön raportti vuodelta 2019.
Toumouk ei ole huolissaan vähemmistöjen asemasta Damaskoksen nyt vallanneen äärijärjestön Hayat Tahrir al-Shamin (HTS) alaisuudessa.
– Toistaiseksi emme ole kuulleet, että vähemmistöjä olisi kohdeltu kaltoin. Uskon, että ihmiset ovat oppineet siitä, mitä maallemme tapahtui, hän sanoo.
HTS on yrittänyt vakuuttaa Syyrian vähemmistöjä siitä, että heillä ei ole pelättävää. Ihmisoikeusjärjestöt ovat suhtautuneet järjestön puheisiin varauksella.
Ensimmäistä kertaa tapaamaan serkkuja
30-vuotias Ali Shakfa viettää iltapäivää vaimonsa ja tyttärensä kanssa Fatih-moskeijan edessä. Shakfa ei ole koskaan käynyt Syyriassa, sillä hänen isänsä pakeni Arabiemiraatteihin jo ennen poikansa syntymää vuonna 1982.
Egyptistä lähtöisin oleva islamistinen Muslimiveljeskunta kapinoi tuolloin Haman kaupungissa Hafez al-Assadin hallintoa vastaan. Seurauksena hallinto rankaisi kaupungin asukkaita väkivaltaisesti. Arviot kuolleiden määrästä liikkuvat tuhansien ja kymmenien tuhansien välillä.
– Isäni haluttiin vangita, vaikkei hän ollut tehnyt mitään, Shakfa sanoo.
Turkissa Shakfa on ollut nyt 12 vuotta, ensin opiskelemassa ja nyt töissä media-alalla.
– Vaikka olen elänyt koko elämäni ulkomailla enkä ole tehnyt mitään rikollista, sain tietää, että minunkin nimeni oli Syyriassa vangittavien henkilöiden listalla.
Tämä on tarkoittanut, että Shakfa ei ole koskaan tavannut Syyriassa asuvia perheenjäseniään.
Nyt hän suunnittelee menevänsä tapaamaan serkkujaan ja muita sukulaisiaan ensimmäistä kertaa elämässään.
– Kaksi viikkoa sitten en olisi voinut uskoa tätä. En voi sanoin kuvata, miten onnellinen olen nyt.
Shakfa on optimistinen uuden hallinnon suhteen. Mikä tahansa muu kuin Bašar al-Assad on hyvä Syyrialle, hän sanoo.
Hän uskoo, että hallinto tulee kohtelemaan myös vähemmistöjä tasapuolisesti.
– Tämä on tilaisuus syyrialaisille rakentaa maa uudelleen.
Turkin roolia kiitellään
Turkilla on ollut suuri rooli Syyrian sisällissodassa kapinallisten tukijana. Turkki on tukenut erityisesti niin sanottua Syyrian kansallista armeijaa, joka on osa Syyrian nyt vallanneiden kapinallisten liittoumaa.
Turkki on jo pitkään toivonut voivansa lähettää maassa vuosikausia asuneet pakolaiset takaisin Syyriaan.
Pakolaiskysymyksestä on tullut äärimmäisen politisoitunut aihe hankalassa taloustilanteessa. Oppositiopuolueet ovat vaalien alla kosiskelleet äänestäjiä lupauksilla syyrialaisten massakarkotuksista.
Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin puolue AKP sen sijaan on ollut maltillisempi eikä ole uhannut pakolaisia. Sunnuntaina monien vallanvaihtoa juhlineiden pakolaisten julisteissa oli Erdoğanin kuvia.
Hassan Abdulwaheed, 59, pakeni Damaskoksesta heti sodan alussa Istanbuliin tyttärensä ja vaimonsa kanssa.
– Täällä Turkissa olemme olleet vain väliaikaisesti. Olemme Turkille kiitollisia, Abdulwaheed sanoo.
Abdulwaheedin mukaan noin puolet Istanbulin syyrialaisista haluaa nyt palata takaisin. Hän kertoo, että myös hänen oma perheensä on innoissaan lähdössä kotiin.
Uusi hallinto on suvaitsevaisempi kuin Assadin, Abdulwaheed uskoo.