Turkistarhaajat velvoitettiin suojaamaan tarhansa lintuinfluenssan uhan takia. Puutteita on silti havaittu myös tarhoilla, jotka ovat saaneet valtion tukea suojaverkkojen asentamiseen.
Kymmenillä suomalaisilla turkistarhoilla on todettu tautisuojausta koskevia puutteita.
Turkistarhaajat velvoitettiin tammikuussa 2024 suojaamaan tilansa linnuilta ja muilta haittaeläimiltä lintuinfluenssariskin vuoksi. Verkkoihin ja muihin suojaustoimiin voi hakea valtiolta rahaa.
Ylen selvityksen perusteella suurin osa tarhoista hoitaa velvoitteensa hyvin. Osalla tarhoista asia ei kuitenkaan vieläkään ole kunnossa.
Noin puolet tarhoilla havaituista puutteista koski pandemiariskin kannalta merkittäviä asioita, kuten suojaverkkoja.
Usealla tarkastetulla tarhalla verkkoja oli rikkoutunut tai ne oli kiinnitetty väärin niin, että linnut pääsisivät kosketuksiin turkiseläinten tai rehun kanssa. Verkoissa havaittiin myös linnunmentäviä reikiä. Muutamalla tarhalla lintuja olikin päässyt varjotalojen sisään.
”Verkko on asianmukainen ja pääosin oikein kiinnitetty, mutta verkko paikoin rikkoutunut ja siinä on linnun mentävä aukko.”
Ote eläinlääkärin tarkastusraportista
”Yhdessä varjomajassa ei ollut lainkaan suojaverkkoa. Tähän majaan oli tarkoitus asentaa suojaverkko samana päivänä kuin tarkastus tehtiin.”
Ote eläinlääkärin tarkastusraportista
Yhdellä tarkastetulla turkistarhalla puutteet ovat olleet isoja.
– Käytännössä tilanne oli se, että verkkoja ei ollut ollenkaan, kertoo turkistarhan tarkastanut Seinäjoen ympäristöterveydenhuollon valvontaeläinlääkäri Ellen Kaartokallio.
Kyseisellä tarhalla verkot oli jätetty asentamatta jo viime vuonna. Tarhuria oli kehotettu jo silloin korjaamaan asia. Eläinlääkärit eivät voi kommentoida mahdollisia syitä laiminlyöntien takana.
Nyt tarhuria on kehotuksen sijaan määrätty korjaamaan puutteet. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi tehostaa määräystä aloittamalla uhkasakkoprosessin.
Tarkastusraporttien valossa tällaiset puutteet ovat poikkeuksia. Näin arvioi myös Kaartokallio.
– Arvioni on, että kokonaisuutena tautisuojauksesta on huolehdittu tarhoilla aika hyvin, Kaartokallio sanoo.
Lintuverkkojen lisäksi kymmeniä tarhoja on huomautettu muista puutteista, kuten epäsiisteydestä, epäselvästä kuolleisuuskirjanpidosta tai liian pitkästä kasvillisuudesta tarhan alueella. Kasvillisuus pitäisi pitää lyhyenä, ettei se tarjoaisi piilopaikkoja haittaeläimille.
Tarhuri sai tukea suojaverkkojen asentamiseen, tautisuojauksessa silti puutteita
Turkistarhat ovat viime vuodesta lähtien voineet hakea valtiolta rahaa verkkojen ja muiden suojaustoimien asentamista varten. Tukea on tähän mennessä annettu 35 tarhalle, yhteensä 822 000 euron verran.
Tukea saaneiden tarhojen joukossa oli kolme tarhaa, joiden tautisuojauksessa havaittiin puutteita saadusta rahasta huolimatta. Tukea tarhat olivat saaneet yhteensä noin 79 000 euroa.
Yhdessä tukea saaneessa tarhassa hankitut suojaverkot oli asennettu ”tulkintavirheen vuoksi” väärin niin, että ne eivät estäneet lintujen pääsyä kosketuksiin turkiseläinten kanssa.
Toisessa tarhassa rehusiiloja ei puhdistettu riittävän säännöllisesti ja varjotalojen ovet eivät menneet kunnolla kiinni.
Kolmannessa tarhassa tautisuojauksen puutteet kuulostivat vähäisiltä: Tilalla oli pajupuskia liian lähellä varjotaloja. Kyseisellä tilalla oli kuitenkin ollut tavallista korkeampi kuolleisuus, josta ei oltu ilmoitettu virkaeläinlääkärille. Liiton eläinlääkärin mukaan kuolleisuuden syy oli minkkien virustauti plasmasytoosi.
Virologian professori: ”Tarkoittaa että valvontaa tarvitaan”
Raporttien perusteella suurin osa turkistarhoista hoitaa tautisuojauksen hyvin. Se on hyvä asia myös turkistarhauselinkeinon kannalta, toteaa Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.
– Eläimet voivat paremmin, kun niiden tautitaakka on pienempi.
Toisaalta Ylen selvitys osoittaa, että yksittäiset tarhat suhtautuvat tautisuojaukseen edelleen välinpitämättömästi.
– Havaitut puutteet osoittavat, että valvontaa ja sen dokumentointia tarvitaan, jotta riskit minimoidaan, Vapalahti toteaa.
Vuoteen 2023 verrattuna lintuinfluenssatilanne on rauhoittunut huomattavasti. Se ei tarkoita, että tautisuojausta tai valvontaa olisi syytä purkaa, Vapalahti sanoo.
– Pandemiariski on varmaankin pienentynyt, mutta lintuinfluenssan muuntumisen ja leviämisen mahdolliset vaikutukset voisivat edelleen olla katastrofaaliset. Puutteet on siksi tärkeää korjata niin kauan kuin tätä elinkeinoa meillä harjoitetaan.
