Suomessa on tällä hetkellä historiallisen vähän turkistarhoja: Ruokaviraston mukaan noin 280. Vielä viime vuonna aktiivisia tiloja oli turkisalan edunvalvojan Fifurin mukaan 442.
Eveliina Pada,
Kaje Komulainen
Osa turkistarhaajista on aloittamassa toimintaansa uudestaan, vaikka eläimiä on lopetettu lintuinfluenssan vuoksi.
Turkistarhaaja Esa Rantakankaalla oli 75 000 eläintä ennen kuin Ruokavirasto määräsi niistä valtaosan lopetettaviksi. Nyt eläimiä on 12 000.
Rantakangas virittelee toimintaa uudestaan, mutta ei välttämättä entiseen laajuuteen.
– Kyllä viime vuosi jälkensä jätti, se täytyy sanoa.
Ruokavirasto määräsi viime vuonna tuhottaviksi yhteensä noin 250 000 eläintä 72 tarhalta joko todetun lintuinfluenssan tai löytyneiden vasta-aineiden vuoksi. Nämä tarhat ovat olleet väliaikaisessa toimintakiellossa.
Alan edunvalvontajärjestön, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton (Fifur) viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen arvioi, että suurin osa tarhoista aktivoitunee uudelleen, sillä viranomaisen määräämät rajoitukset ovat päättyneet syksyllä.
Tie on kuitenkin pitkä. Toiminnan saaminen kannattavaksi riippuu turkisten markkinahinnasta, ja tarhan kasvattaminen entiseen kokoonsa vie vähintään kolme vuotta, sanoo Rantakangas.
Tämän vuoden lopullinen tarhamäärä saadaan tietää vuodenvaihteessa, kun Fifur tilastoi jäsenyrityksensä.
Usko ja motivaatio ratkaisevat
Valtio maksoi lopetetuista eläimistä korvauksia kaikkiaan 51 miljoonaa. Kyse oli eläintautilaissa määritellystä vahingonkorvauksesta valtion määräyksellä tuhotuista yritysten eläimistä. Sama korvauskäytäntö koskee kaikkia tuotantoeläintiloja vastaavassa tilanteessa.
Jos iso osa korvauksista meni pankille, toiminta pitää aloittaa pienessä mittakaavassa, sanoo Esa Rantakangas. Rahoitusta alalla on hänen mukaansa vaikea saada.
Monen paluuta suunnittelevan motivaationa on halu jatkaa kymmenien vuosien ja mahdollisesti edellisenkin sukupolven työtä, jossa voi olla kyse myös elämäntavasta.
– Suurin tekijä on se, onko yrittäjällä vielä uskoa ja motivaatiota.
Nissinen näkee edessä parempia aikoja vaikeiden viime vuosien jälkeen: markkina näyttää elpymisen merkkejä.
Suomen turkiseläinten kasvattajain liiton yhteiseksi myyntikanavaksi perustetun osakeyhtiö Saga Fursin mukaan minkinnahkojen keskihinta on noussut viime vuoden syksystä noin 30 prosenttia. Ketunnahkojen myynti taas jäi yhä ”epätyydyttävälle tasolle”.
Myös Esa Rantakangas näkee merkkejä orastavasta noususta: esimerkiksi suorakauppakysyntä on vilkastunut hieman.
Turkisten vientiarvo oli Fifurin mukaan viime vuonna 303 miljoonaa euroa. Vienti on kymmenessä vuodessa enemmän kuin puolittunut noin 800 miljoonasta.
Kokonaisvientiin lasketaan mukaan myös ulkomailta myyntiin tulleet nahat.
Kansalaisaloite herättää monia tunteita
Maa- ja metsätalousvaliokunta käsittelee perjantaina kansalaisaloitetta turkistarhauksen lakkauttamisesta.
Aloite vaatii suunnitelmaa turkistuotannon lakkauttamista kohtuullisella siirtymäajalla ja luopumistukijärjestelmää luopuville tarhaajille.
Fifurin Nissistä käsittely ei huoleta.
– Uskon, että aloite hylätään äänestyksessä, koska se on elinkeinovapauden ja hallitusohjelman vastainen, hän toteaa.
Turun yliopiston vanhempi tutkija ja eläin- ja ympäristöetiikan dosentti Elisa Aaltola odottaa tilaisuutta ristiriitaisin tuntein.
– Suuri osa kansanedustajista jo vastustaa turkistarhausta, mutta samalla hallituksessa ja maa- ja metsätalousvaliokunnassa on paljon sellaisia henkilöitä, jotka sitä kannattavat.
Aaltola huomauttaa, että laki voi aina muuttua. Hänestä politiikan täytyy muuttua ja elää kansalaisten näkemysten mukaisesti.
– Turkistarhauskeskustelussa on hyvä muistaa, ettei syytetä yksittäisiä tarhaajia, vaan enemmänkin yhteiskunnallista menoa, missä liian usein laitetaan raha eläinten, luonnon ja myös ihmisten edelle.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
