Kouluruuan taso on vanhempien mielestä heikentynyt Turussa, kun ruokapalvelutuottaja vaihtui. Ruoka on loppunut välillä myös kesken. Ruokapalvelutuottaja ihmettelee kritiikkiä.
Heinimaija Hirvonen,
Johanna Lehtola
Turkulainen alakoululainen sai syksyllä negatiivisen Wilma-merkinnän, koska oli syönyt lattialle pudonneen kalapuikon. Lapsi perusteli syöneensä ruokaa lattialta nälkäänsä.
– Hän luuli, ettei voi hakea uutta kalapuikkoa tilalle, koska oli jo ottanut lautaselleen sallitun määrän ruokaa, äiti kertoo.
Ruuan säännöstely nousi esiin, kun Yle kysyi vanhempien kokemuksia kouluruuasta.
Esimerkiksi kalapuikkoja saa ottaa Turun kouluissa 5–7 iästä riippuen. Joissakin kouluissa lapsia on vanhempien mukaan kielletty hakemasta ruokaa lisää, jotta se ei lopu kesken.
Valtaosa vastanneista kokee kouluruuan olevan niin herkkä aihe, ettei sitä saa arvostella. Siksi he suostuivat haastatteluun vain nimettömästi. Henkilöllisyydet ovat Ylen tiedossa.
Ruokaa toimitetaan usein vähemmän kuin on tilattu. Annoskoot ovat pieniä. Lapselle saa antaa kiisseliä kauhallisen tai kolme pyörykkää.
päiväkodin työntekijä
Vatsaoireita vegenugeteista
Kouluruoka nousi Turussa tapetille, kun useat lapset kertoivat saaneensa oireita kouluissa tarjotuista vegenugeteista runsas viikko sitten
Ruokanäytteet tutkittiin Kaarean mukaan laboratoriossa, eikä niistä löytynyt ruokamyrkytyksen aiheuttajaa.
Useat Ylelle kokemuksiaan jakaneista kertovat kouluruuan laadun heikentyneen sen jälkeen, kun Kaarea vaihtui Turun ruokapalvelutuottajaksi vajaat kaksi vuotta sitten.
Ruoka on vetistä, mössömäistä, eikä välillä pysty sanomaan ulkonäön perusteella, mistä ruuasta on kyse. Esimerkiksi makaronilaatikossa jauheliha on ollut raakaa. Ruoka myös loppuu usein kesken myöhäisemmillä ruokavuoroilla.
koululaisen äiti Heidi Silvfer
Vegenugeteista nousseen somekohun myötä Kaarea kiiruhti oikomaan kouluruokaan liittyviä vääriä käsityksiä.
Tuotekehityspäällikkö Katja Mäkelän mukaan on harhaluulo, ettei ruokaa saisi hakea lisää.
Videolla Katja Mäkelä kertoo, miksi yläasteikäinen saa ottaa vain seitsemän lihapullaa.
Kaarea toimittaa kouluihin ja päiväkoteihin ruokaa annossuosituksiin ja aikaisempaan menekkiin perustuvan määrän. Jos menekki on suurempaa, ruoka voi loppua kesken.
– Keittiöissä on varalla ruokaa, jota voidaan tällaisessa tilanteessa lämmittää. Ikinä ei ole sellaista tilannetta, että lapset jäisivät ilman ruokaa, palvelupäällikkö Mirva Röning rauhoittelee.
Proteiinivajetta paikataan jälkiruoalla
Turkulainen kahden lapsen äiti Veera Vähämaa on huolissaan koululaisten riittävästä ravinnonsaannista. Hänen lapsensa noudattavat kala-kasvisruokavaliota.
Vähämaa mainitsee esimerkkinä juustokasviskeiton, jonka kokonaisenergiamäärä on Kaarean verkkosivujen mukaan 42 kilokaloria sataa grammaa kohden.
Kaarean mukaan koululounas vastaa noin kolmasosaa koululaisen päivittäisestä ravinnontarpeesta. Se tarkoittaa noin 800 kilokaloria.
– Jokainen voi laskea, montako litraa keittoa pitäisi syödä, jotta se täyttyisi. Verovaroilla lapsille tarjotaan värjättyä vettä, Vähämaa kärjistää.
Koululaisten äiti ihmettelee videolla, miksi lapsille syötetään koulussa ravintoköyhää ruokaa.
Kaarean palvelupäällikkö sanoo, että energiantarve täyttyy, jos lapsi syö myös ateriaan kuuluvat lisukkeet. Esimerkiksi keittopäivinä tarjolla on jälkiruoka, joka on ateriakokonaisuutta. Proteiinin saantisuosituksia seurataan Kaarean mukaan viikkotasolla kouluruokasuosituksen mukaisesti.
– Onhan se absurdi ajatus, että pääruuan energiavajetta paikataan lasten kohdalla jollain pullalla, Vähämaa huomauttaa.
Samat reseptit ja työntekijät
Myös muut vastaajat nostivat esiin kouluruuan ravintoarvot ja E-koodit.
Lapset ovat nälkäisiä jo lounaan jälkeen. Välipalalla tarjotaan keinotekoisia kiisseleitä ja hedelmäsalaattia. Proteiinia nolla, mutta sokeria ja lisäaineita senkin edestä.
koululaisten äiti Christa Niinivirta
Ihmetystä herätti esimerkiksi, että kouluissa tarjottavissa lihapullissa on vähemmän proteiinia kuin kasvispyöryköissä.
– Jos kotona syötävien ruokien ainesosat avattaisiin, lista näyttäisi samanlaiselta. Käytämme koulussa ihan samoja raaka-aineita kuin kotona, tuotekehityspäällikkö Katja Mäkelä vakuuttaa.
Väitteet ruuan laadun heikentymisestä ihmetyttävät palvelupäällikkö Röningiä. Hänen mukaansa Kaarealla on käytössään samat työntekijät, reseptit, raaka-aineet ja valmistuskeittiöt kuin Arkean aikana.
– Ehkä tässä on kyse enemmän ihmisten mielikuvista, hän pohtii.
