Laitteet ilmaisevat, miten poikaset laajentavat elinalueitaan, valitsevat metsästys- ja lepopaikkoja sekä reagoivat ihmisen toimintaan ja ympäristömuutoksiin.
Turun yliopisto selvittää, kuinka nuoret merikotkat hyödyntävät ympäristöään itsenäistymisen kriittisissä alkuvaiheissa.
Biologian laitos on merkinnyt 20 merikotkan poikasta uusimmilla GPS-laitteilla kesäkuussa Varsinais-Suomessa. Kevyet laitteet tallentavat kotkan sijainnin ja liikkeet. Sisäänrakennetut kiihtyvyysanturit mittaavat poikasten yksityiskohtaisia käyttäytymismalleja.
Yliopisto kertoo tiedotteessa, että hanke seuraa kymmentä sisarusparia vuodelta 2026 sekä kymmentä paria vuodelta 2027. Merkityt linnut ovat monenlaisissa elinympäristöissä sijaitsevista pesistä: ulko- ja sisäsaaristossa, rannikon pesimäpaikoilla sekä sisämaan puolella järvenranta-alueilla.
– Tiedämme yhä yllättävän vähän siitä, miten nuoret merikotkat oppivat suunnistamaan ja selviytymään erilaisissa maisemissa, sanoo projektin johtaja, akatemiatutkija Carina Nebel tiedotteessa.
Lintujen liikkeet tuulivoimaloiden lähellä seurantaan
Nebel kertoo, että GPS-laitteet ilmaisevat, miten poikaset laajentavat vähitellen elinalueitaan, valitsevat metsästys- ja lepopaikkoja sekä reagoivat ihmisen toimintaan ja ympäristömuutoksiin.
Tiedot auttavat myös ymmärtämään paremmin tuulivoimaloiden vaikutuksia lajiin. Erityisesti tutkijat tarkkailevat lintujen liikkumismalleja tuuliturbiinien läheisyydessä. Näin voimaloita voitaisiin tulevaisuudessa suunnitella paremmin törmäysten ehkäisemiseksi.
Tutkijat toivovat voivansa seurata nuoria merikotkia useita vuosia, mieluiten siihen asti, kunnes ne alkavat asettua pesimään, mikä tämä tapahtuu tyypillisesti Suomessa 8–10 vuoden iässä.
Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia.
