Suomalaiskodeissa juhlapyhät lisäävät väkivallan riskiä muun muassa runsaan alkoholinkäytön takia.
Turvakotiin hakeutuminen lähisuhdeväkivallan tai sen uhan vuoksi on yleistynyt vuosi vuodelta, mutta joulunpyhinä turvakodeissa on yleensä tavallista vähemmän asiakkaita.
On hyvin tyypillistä, että joulu sinnitellään kotona ja turvakotiin hakeudutaan vasta joulun tai viimeistään uudenvuoden jälkeen, kertoo Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen.
– Monella on ajatus, että jospa tämä joulu onnistuisi kuitenkin ja saisimme tästä hyvän juhlan. Toive tilanteen korjaantumisesta on hyvin vahva, ja avun hakemista siirretään erityisten päivien yli varsinkin lasten takia, Muukkonen sanoo.
Muukkosen mukaan erilaiset elämän kriisitilanteet lisäävät väkivallan riskiä – erityisesti juhlapyhinä runsaan alkoholinkäytön ja suurten odotusten takia. Tästä syystä lähestyvästä joulusta saattaa tulla monelle erityisen vaarallinen.
Turvakotipaikka löytyy aina
Viime vuonna Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten ylläpitämissä 19 turvakodissa oli jouluaattona, joulupäivänä ja tapaninpäivänä kaikkiaan 91 lasta ja 117 aikuista. Aikuisista suurin osa oli naisia.
Tilan puutteen vuoksi yhdestä turvakodista toiseen ohjattiin viime jouluna kaikkiaan viisi ihmistä.
– Minusta tämä on hyvä viesti: ei tarvitse miettiä sitä, kannattaako turvakotiin lähteä tai entä jos sinne ei kuitenkaan mahdu. Kyllä mahtuu! vakuuttaa Muukkonen.
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) turvakotipalvelujen kehittämispäällikkö Suvi Nipuli kertoo, että Suomen turvakodeissa on vuoden jokaisena päivänä vapaita paikkoja.
Aluekohtaisia eroja
Turvakotipaikkaa ei kuitenkaan välttämättä saa omalta alueelta.
Nipuli huomauttaa, että asiakas toki itse päättää, onko hän valmis siirtymään omalta alueelta toisen alueen turvakotiin. Kiireisimpinä aikoina etäisyydet voivat olla pitkiä.
– THL:n näkemys onkin, että turvakotipalvelua tulisi edelleen vahvistaa alueilla, joilta ne puuttuvat kokonaan sekä alueilla, joilla palvelua ei ole tarpeeseen ja asukasmäärään suhteutettuna riittävästi saatavilla.
Esimerkiksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella turvakoteja ei ole ollenkaan. Varsinais-Suomessa puolestaan on vain yksi turvakoti, eikä sen perhepaikkojen määrä ole alueen kokoon nähden riittävä, vaan turvakoti on usein täynnä.
Sama tilanne on Keski-Suomessa. Alueella oli aikaisemmin kaksi turvakotia, mutta tällä hetkellä vain yksi, eikä siellä ole riittävästi paikkoja.
