Venäjän varjolaivastoon kuuluvan aluksen epäillään aiheuttaneen kaapelivaurion joulupäivänä Suomenlahdella.
Tämä juttu kertoo, mikä on varjolaivasto, mihin Venäjä käyttää varjolaivastoaan, ja mitä uhkia siihen liittyy.
Mikä on varjolaivasto?
Varjolaivastolla viitataan aluksiin, joiden avulla jotkin maat kiertävät kansainvälisiä pakotteita ja rajoituksia öljykaupassa. Venäjän lisäksi varjolaivastoon ovat turvautuneet Iran ja Venezuela.
Varjolaivasto on käytännössä järjestely, joka perustuu omistajuuden, reittien ja asiakirjojen peukalointiin.
Venäjä otti varjolaivaston käyttöön joulukuussa 2022, kun länsimaat asettivat sen öljylle hintakaton. 60 dollarin hintakatto tynnyriltä kuuluu toimiin, joita länsi on asettanut Venäjälle sen hyökättyä Ukrainaan täydellä voimalla helmikuussa 2022. Pyrkimyksenä oli pienentää Venäjän öljytuottoja.
Venäjä on kuitenkin onnistunut kiertämään pakotteita ja myymään öljyä hintakattoa kalliimmilla hinnoilla varjolaivastonsa avulla.
Euroopan parlamentin EPP ryhmä on arvioinut, että raakaöljystä saadut tuotot tuovat Venäjän sotakassaan ainakin 12 miljardia dollaria kuukausittain.
Venäjä on osoittanut ensi vuoden budjetistaan sotilasmenoihin noin 145 miljardia dollaria. Venäjä voisi siis pelkillä varjolaivastonsa tuottamilla öljytuotoilla kattaa lähes kokonaan vuosittaiset sotilasmenonsa.
Kuinka suuri Venäjän varjolaivasto on?
Venäjän varjolaivasto on kasvanut merkittävästi tänä vuonna. Varjolaivaston kuljettama öljyn määrä kasvoi kesäkuusta 2023 kesäkuuhun 2024 päivittäisestä 2,4 miljoonasta tynnyristä yli 4,1 miljoonaan tynnyriin päivässä, brittiläinen Financial Times -sanomalehti kertoi lokakuussa.
Crea-tutkimuslaitoksen kesäkuussa julkaiseman raportin mukaan 67 prosenttia Venäjän meritse kuljetutusta öljystä ja öljytuotteista kulki varjotankkereilla.
Tarkkaa tietoa laivojen lukumäärästä ei ole. Energiamarkkinoiden analyysiin erikoistunut Vortexa-yhtiö arvioi viime vuonna, että ainakin 1089 tankkeria kuljetti venäläistä öljyä vuonna 2023.
Venäjän öljykuljetuksiin erikoistunut Harvardin yliopiston tutkija Craig Kennedy arvioi puolestaan elokuussa, että vuonna 2023 Euroopan vesillä liikkui kuukausittain noin 300 Venäjän varjolaivaston alusta.
Itämeri on keskeinen Venäjän öljynviennille. Svenska Ylen selvityksen mukaan lähes 300 varjolaivaston alusta laski Venäjän Suomenlahden-satamiin Primorskiin (Koivistoon) ja Ust-Lugaan (Laukaansuuhun) tammi-toukokuussa 2024. Monet aluksista kävivät satamissa useita kertoja.
Alla olevalta videolta näet, kuinka vilkasta huonokuntoisten alusten liikenne oli yhden heinäkuisen vuorokauden aikana Suomenlahdella viime kesänä:
– Lähes puolet Venäjän raakaöljystä ja öljytuotteista on viety Venäjän Itämeren-satamista, Petras Katinas sanoi Svenska Ylen haastattelussa aiemmin tänä syksynä.
Analyytikko Katinas työskentelee Crea-tutkimuslaitoksessa, joka seuraa Venäjän öljynvientiä.
Mitä tapahtuu Jäämeren reitillä?
Venäjän raakaöljyä ja maakaasua on kuljetettu koko Ukrainan sodan ajan maailmalle myös Jäämerellä. Meritie Siperiasta maailmalle vie Barentsinmerta ja Norjanmerta pitkin.
Matkalla Venäjältä tai Venäjälle seilasi Norjan talousvyöhykkeellä perjantaina 12 säiliö- ja rahtilaivaa norjalaisen Fiskinfo.no sivuston mukaan. Sivusto on Norjan elinkeino- ja kalastusministeriön alainen. Sivuston tietojen mukaan aluksista neljä oli LNG-tankkeria, neljä raakaöljytankkeria ja neljä kuivarahtialausta.
Perjantaina matkalla olleet alukset purjehtivat Liberian, Panaman, Bahamasaarten, Gabonin, Kiinan, Antigua ja Barbudan, Sierra Leonen ja Maltan lippujen alla. Osan laivoista oli lähtenyt Venäjältä Murmanskista tai Sabettasta. Määräsatamia on Egyptissä, Turkissa, Singaporessa ja Brasiliassa.
EU:n alueelta Venäjälle oli matkalla esimerkiksi Bahamasaarten lipun alla purjehtiva LNG-tankkeri Eduard Toll. Se purjehtii Montoir-de-Bretagnen satamasta Ranskasta Jamalin niemimaalle Venäjän suurimpiin maakaasusatamiin kuuluvaan Sabettaan.
Miksi Venäjän varjolaivaston alukset ovat vaarallisia?
Venäjän varjolaivasto koostuu pääasiassa vanhoista ja huonokuntoisista tankkereista. Alukset ovat keskimäärin 18 vuotta vanhoja, eli öljyä kuljettaviksi tankkereiksi jo iäkkäitä.
Lippujärjestely on olennainen osa varjolaivaston toimintaa, koska se mahdollistaa alusten omistajatietojen salaamisen.
Monet Venäjän varjolaivaston aluksista ovat riittämättömästi vakuutettuja. Alusten omistajat pyrkivät näin vähentämään kustannuksia.
Lisäksi alukset pyrkivät kiertämään tarkastuksia ja valvontaa välttämällä suosittuja reittejä ja valitsemalla huomaamattomia, mutta vaikeakulkuisia reittejä.
Greenpeacen mukaan Venäjän varjolaivasto on kuin tikittävä aikapommi. Järjestö uskoo sen aiheuttavan ympäristökatastrofin Itämerellä ennen pitkää. Myös Harvardin yliopiston Kennedyn mukaan Venäjän varjolaivaston käyttämät kehnot tankkerit lisäävät ympäristökatastrofin riskiä.
Varjolaivastojen alukset myös heikentävät meriturvallisuutta, koska ne pyrkivät liikkumaan salassa eivätkä useinkaan paljasta sijaintiaan.
Itämeren kautta kulkevat Venäjän varjolaivaston alukset sammuttavat tankkerien tunnistusjärjestelmän ja käyttävät erityistä ohjelmaa salatakseen reittinsä tai sijaintinsa. Asian selvitti venäläinen tutkivaan journalismiin erikoistunut Verstka.
Miten varjolaivaston toimintaa on yritetty estää?
Euroopan unioni on yrittänyt taistella Venäjän varjolaivastoa vastaan pakotteiden avulla.
EU on lisännyt useita öljytankkereita pakotelistalle. Joulukuuhun mennessä EU:n ”mustalla listalla” oli yhteensä 79 laivaa, jotka osallistuivat Venäjän öljykuljetuksiin.
Pakotteiden seurauksena alukset eivät pääse EU:n satamiin eikä niille tarjota satamapalveluja.
Pääministeri Petteri Orpo sanoi lehdistötilaisuudessa torstaina, että varjolaivastojen pysäyttämiseksi tarvitaan lisää keinoja.
Naton pääsihteeri Mark Rutte ilmoitti sotilasliitto Naton lisäävän läsnäoloa Itämerellä.
Kuuntele myös:
