perjantai, 27 joulukuun

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti kerää tietoa elokuvista: kuvauspaikoista, tekijöistä, sopimuksista ja käsikirjoituksista. Työssä auttaa myös tavallinen kansalainen.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Kavin suomalaisen elokuvan tutkija Juha Seitajärvi utelee välillä vähän hassuja sosiaalisessa mediassa.

Hän postaa paikallisryhmiin kuvia elokuvista ja arvuuttelee, missä pätkä on mahdollisesti kuvattu. Tunnistuksia hän kerää myös esiintyjistä ja tekijöistä.

Kyseessä ei ole tietovisa, vaan kysymykset ovat aitoja ja tutkija on kiitollinen saamistaan vastauksista.

Elonetin kansallisfilmografian tiedonkeruun erikoisprojektina on parhaillaan etsiä tietoja 2000-luvun alkuvuosikymmenen näytelmäelokuvista, jotka ovat saaneet teatterilevityksen. Lisäksi tietoja kaivataan koko 1900-luvusta.

Eivätkö filmiryhmät itse dokumentoi kuvauspaikkojaan?

– Jonkin verran on saatavilla päiväkohtaisia kuvausaikatauluja, mutta ne eivät ole lopullisia. Kuvausten aikana saatetaan tehdä paljonkin muutoksia, Juha Seitajärvi kertoo.

Tutkija haluaa filmografiaan oikeat tiedot. Hän jäljittää niitä tuotantoyhtiöistä ja filmiryhmän jäseniltä: ohjaajilta, kuvaajilta, järjestäjiltä ja lavastajilta. Silti parikymmentä vuotta sitten lopulliseksi kuvauspaikaksi valittu baari ei välttämättä ole jäänyt mieleen ammattilaiselle.

Silloin arvokkaaksi todistajaksi astuu esiin somen paikallistuntija.

Somen mahtavat tunnistajat

Siis kuva someen ja vastauksia odottamaan.

– Esimerkiksi Porissa, Turussa ja Pohjanmaalla on mahtavia tunnistajia. He varmistavat mielellään yksityiskohtia ja saan niitä taustoitettuna karttamerkinnöin, Juha Seitajärvi kiittelee.

Porilaisen elokuvaohjaaja Visa Mäkisen leffojen kurvailupaikat on lähes saatu kansiin, samoin paikat Porissa kuvatusta Vares-elokuvasta V2 – Jäätynyt enkeli. Viimeksi Seitajärvi saalisti baarikohtauksien kuvauspaikkoja.

Helsinkiläisiä hän enää harvoin vaivaa Facebookissa.

– Pääkaupunkiseudun ryhmissä kysymykseni saavat aikaan hämmennystä ja tulokseksi saan kertomuksen Tauno Palosta.

Tappavien sekuntien käsikirjoitus löytyi

Opetusministeriön alaisella Kavilla on lakisääteinen velvollisuus säilyttää ja restauroida elokuvia. Elonet-verkkotietopalvelussa on laaja valikoima kunnostettuja elokuvia, joita jokainen voi katsoa.

Juha Seitajärvi perustelee taustatietojen kokoamista myös sillä, että elokuviin on tallentunut paikallishistoriaa, josta on hyötyä historioitsijoille ja dokumentintekijöille.

Hän kerää filmisopimuksia, käsikirjoituksia ja kuvauksissa otettuja valokuvia. Toiveissa on saada mahdollisimman tarkka tieto näyttelijöistä, joilla on puherooli.

Tutkijaa kutkuttaa erityisesti eräs juoksuaiheinen urheiluelokuva Tappavat sekunnit, joka on kuvattu Turussa 1980-luvun puolivälissä. Sen tuottaja ei ole myöntänyt elokuvalle esityslupaa vuosikymmeniin.

– Se on sääli.

Tuottaja on Petri Pykälä eli nykyään tunnettu kirjailija Ilkka Remes.

– Hän ei tunnu arvostavan elokuvaansa, jonka mielellään restauroisimme. Moni haluaisi nähdä sen. Näin urheiluhullu Suomi pystyisi toteamaan, että meilläkin osataan tehdä urheiluelokuvaa, perustelee Seitajärvi.

Pääosan tehneeltä Petri Rajalalta on kuitenkin saatu käsikirjoitus.

– Ja se on todella mielenkiintoinen. Hieno löytö.

Jaa.
Exit mobile version