Kun uudet ravitsemussuositukset julkaistiin marraskuussa, tiedotusvälineet täyttyivät otsikoista, joissa puhuttiin esimerkiksi ”leikkelekiellosta” ja esiteltiin uutta ruokapyramidia sisältövaroitusten kera.
Suuri suomalainen leikkeleraivo kävi kuumimmillaan. Aimo annoksen siitä sai osakseen ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola, joka on ravitsemussuosituksia valmistelleen ryhmän puheenjohtaja.
Vihaisia viestejä alkoi tulla jo viime kesällä, kun pohjoismaiset suositukset julkaistiin. Kun niiden tieteelliseen pohjaan perustuvat suomalaiset ravintosuositukset valmistuivat, mylly vain kiihtyi.
Erityisesti keski-ikäiset miehet ovat raivonneet Erkkolalle. Joku on toivonut jopa hänen kuolemaansa. Tällaisia hänen saamansa viestit ovat:
Ei kyllä tunnu mitenkään uskottavalta, kun selvästi ylilihava proffa jakaa ohjeita, mitä pitäisi syödä. Paino varmasti lähellä sataa kiloa.
Aivovaurioiset viheridiootit voivat tunkea suosituksensa oman tai kaverinsa anukseen. Ihminen on lihansyöjä, eikä muutu mihinkään joidenkin mielenterveysvammaisten suosituksesta!
Menkää nyt ihan oikeasti vittuun tämän pakotuksenne kanssa. Syön vaikka jumalauta puluja ja oravia, jos näin parhaaksi näen.
Viestit ovat törkeitä ja menevät henkilökohtaisuuksiin. Erkkola myöntää niiden tuntuvan ikävältä, mutta sanoo kestävänsä kansalaisten turhautumisen ja arvostelun.
Kun yksilö tekee ruokavalintoja arvojensa ja asenteidensa pohjalta, ja yhtäkkiä paljastuukin, että omat valinnat ovat kaukana suosituksista, harmittaahan se.
– Jokainen meistä valitsee ruokansa omia tiedollisia, taloudellisia ja ajallisia resurssejaan käyttäen. Hyvät aikomukset eivät välttämättä toteudu ruokakaupassa.
Erityisesti miehille liha vaikuttaa olevan keskimäärin tärkeää. Heidän keskimääräinen lihan käyttö on kaksi kertaa suositusten verran.
Professori pettyi päättäjien tiedevastaisuuteen
Päättäjätason keskusteluun professori Maijaliisa Erkkola on osin pettynyt. Hän kokee, että suositusryhmän työtä on epäilty poliittisesti tai ideologisesti värittyneeksi.
Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) on väittänyt, että uusimmat ravitsemussuositukset eivät perustu kliiniseen ravitsemustieteeseen. Myös Peter Östman (kd.) kyseenalaisti suositusten tieteellisen pohjan.
– On loukkaavaa, että hallitus, joka on aikonut käyttää tieteellistä tietoa päätöksenteon tukena, kyseenalaistaa satojen tieteilijöiden vuosien työn, kun sitä tarjotaan. Tiedevastaisuus on minusta surullista, professori Erkkola sanoo.
Ravitsemussuositukset syntyivät noin kolmensadan pohjoismaisen asiantuntijan työn tuloksena. Eri ruokaryhmien yhteyttä terveysvasteisiin tutkittiin kymmenen viime vuoden aikana tuotetun tieteellisen näytön perusteella.
Pääpiirteissään viesti kaikissa Pohjoismaissa on sama: lihaa vähemmän ja kasviksia enemmän.
Esimerkiksi Tanskassa suositellaan jo nyt Suomen pitkäaikaistavoitteen tavoin enintään 350 grammaa lihaa viikossa.
Media saa professorilta moitteita
Erkkolan mukaan moni on unohtanut, että työryhmä on esittänyt nimenomaan suosituksia – ei kieltoja tai määräyksiä.
Erkkola kokee, että se johtuu paljolti tiedotusvälineistä. Hänen mukaansa kärkevällä otsikoinnilla on luotu mielikuva, että joku julkinen taho kajoaa kansalaisten lautasille ja ottaa sieltä jotain pois.
Ravitsemussuosituksilla pyritään Erkkolan mukaan ensisijaisesti edistämään terveyttä ja säästämään ympäristöä. Professori uskoo, että kaikki allekirjoittavat suositusten tavoitteet.
Harva pystyy noudattamaan ravintosuosituksia kirjaimellisesti, eikä se ole Erkkolan mukaan tarkoituskaan.
– Hyvin pienellä osalla meistä terveys- ja ympäristövaikutukset ovat tärkeimpiä kriteereitä ruokavalinnoissa. Yleensä hinta suhteessa laatuun tai määrään ja maku sekä tuttuus ovat tärkeimpiä valintakriteereitä.
Erkkola itse on kasvispainotteiseen ruokavalioon pyrkivä sekasyöjä, joka ei kieltäydy juhlapöydän liha- tai leikkeletarjoiluista.
– Lautasmalleja on monia. Hyvään ruokavalioon voi kuulua myös ruokapyramidiin kuulumattomia aineksia.
Ravitsemussuositukset helpottavat terveellisiä valintoja
Asuessaan Geneven lähellä Erkkola havaitsi, että juuston kulutusta oli hankala hillitä. Sen sijaan hedelmiä ja marjoja tuli syötyä helposti runsaasti.
Hän toivoo, että ravitsemussuositukset hiljalleen muuttavat ruokaympäristöämme niin, ettei yksilön tarvitse syömistään paljoa edes miettiä.
Suositukset on tarkoitettu ohjenuoraksi, johon poliittiset päättäjät, koulujen keittiöt, terveydenhoitajat, ruokakaupat tai elintarviketuottajat voivat nojata, kun tekevät päätöksiään.
Erkkola ja muut ravitsemustieteilijät puhuvat ruokaympäristöstä, joka ohjaa meidän valintojamme.
Kun kuljemme väsyneenä ja nälkäisenä ruokakaupassa, mukaan tarttuu helposti sipsejä, karkkia tai leikkeleitä. Jos epäterveellisiä houkutuksia olisi vähemmän tarjolla, olisi helpompi tehdä parempia valintoja.
Kun taas lounasravintolassa on notkuva salaatti- tai edes raastepöytä, kasviksia tulee kuin huomaamatta ladottua lautaselle.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
