Matti Pesun mukaan Naton läsnäolo ja Itämeren maiden yhteinen valvonta lisäävät mahdollisuuksia tunnistaa tekijöitä paremmin. Hän ei usko jännitteiden kasvavan.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu pitää tiistaina järjestettyä Itämeren Nato-maiden huippukokousta ja sen yhteydessä nimettyä Itämeren vartiota strategisena viestinä. Tutkijan mukaan eri toimijoilla on omat paikkansa Euroopan turvallisuudessa.
– On tärkeätä, että toisaalta valtiotasolla ja toisaalta EU- ja Nato-tasolla pystytään toimimaan mahdollisimman saumattomasti yhteen ja vastatoimet muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden.
Naton sota-alukset tiedustelevat ja toimivat pelotteena
Natolla on korkea kynnys mennä kansainvälisillä merialueella sotilaallisesti väliin, vaikka kriittiseen merenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuva uhka olisi päällä. Naton läsnäolon ja valvonnan lisääntyminen Itämerellä on Pesu mukaan ennen kaikkea pelote.
– Nato-alukset ja niiden läsnäolo toimivat pelotteena ja viestinä. Tietysti ne mahdollistavat myös tilannekuvan luomista ja tiedustelua, hän kuvailee.
Nato on linjannut, että juuri perustetun Itämeren vartion toiminta jatkuu määrittämättömän ajan. Presidentti Aleksander Stubb arvioi tiistaisessa tiedotustilaisuudessaan, että vartiotoiminnassa tilannetta tarkastellaan viikkojen ja kuukausien aikajänteellä.
Pesu arvioi, että Itämeren alueen liittolaisilla on intressi, että Naton toiminta Itämerellä olisi mahdollisimman pitkäaikaista tai ainakin niin kauan, kun kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuva uhka on päällä.
– Natonkaan resurssit eivät ole loputtomat ja kyseessä on kuitenkin niin vaikeasti estettävä toiminta. Tässä on oltava realisti. Mitään aukotonta systeemiä ei kuitenkaan pystytä luomaan, hän muistuttaa.
Aika näyttää miten yhteistyö ja toimet tehoavat. Pesu ei kuitenkaan ole huolissaan siitä, että jännitteet Itämerellä lisääntyisivät Naton läsnäolon myötä.
– Ei voida poissulkea sitä, että Naton päättäväisyyttä ja toimien tehokkuutta myös kokeillaan.
Itämeri on Natolle tärkeä merialue
Pesun mukaan Nato on jo yli kymmenen vuotta panostanut Itämeren alueen turvallisuuteen voimakkaasti, koska alue on turvallisuuspoliittisesti herkkä. Arktiseen alueeseen tai Mustameren alueeseen verrattuna myös Naton toimintatapa on selkeämpää.
– Se on yksi Euroopan turvallisuuden ja jopa jopa kansainvälisen turvallisuuden polttopisteistä, sanoo vanhempi tutkija.
Pesun mukaan Itämeren maat ovat olleet hyvin yhtenäisiä siinä kuinka hybridiuhkiin tulisi reagoida.
– Kaikki ovat tässä uuden äärellä. Parhaita toimintatapoja yritetään hahmottaa ja konkreettisen toiminnan kautta sitten ehkä nähdään, että mikä toimii ja mikä ei ja missä pitää vielä parantaa.
