Ministeri Purra kummastelee blogissaan, miksi suomalaisia huolettaa kansalaisten eriarvoistuminen ja tuloerojen kasvu. Purran mielestä julkisesta keskustelusta saa väärän kuvan.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vähättelee hallituksen päätösten vaikutuksia pienituloisiin.
Näin sanoo tutkimuspäällikkö Jussi Tervola, joka on tehnyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) arvioita hallituksen päätösten vaikutuksista.
Purra kirjoittaa viestipalvelu X:ssä, että hallituksen sosiaaliturva- ja verotoimien staattiset vaikutukset tuloeroihin ja pienituloisuuteen ovat vuonna 2025 pieniä – vielä pienempiä kuin vuonna 2024.
Pidemmässä blogissaan Purra kummastelee sitä, että Ilta-Sanomien teettämän kyselyn mukaan suomalaisten suurin huolenaihe on kansalaisten eriarvoistuminen ja tuloerojen kasvu.
Jussi Tervola sanoo, että hallituksen leikkausten ja veropäätösten vaikutuksia on vaikea kutsua pieniksi.
Hänen mukaansa erityisesti vaikutukset pienituloisuusasteeseen ovat suuria.
Tervola sanoo, että aiempien arvioiden perusteella pienituloisuusaste kasvaa hallitukseen toimien takia 1,7 prosenttiyksikköä. Se tarkoittaa, että lähes 100 000 suomalaista tippuu pienituloisuus- eli köyhyysriskirajan alle. Pienituloisuusraja on 60 prosenttia mediaanitulosta.
– Purran tulkinta on perusteeton ainakin, jos katsoo edellisiä hallituskausia tai Suomen historiaa, Tervola sanoo.
Juha Sipilän (kesk.) hallituksen toimet vaikuttivat Tervolan mukaan pienituloisuuteen selkeästi vähemmän kuin nykyhallituksen. Sipilän hallitus oli edellinen, jossa perussuomalaiset oli mukana.
Purra vihjaa: Liian pienet tuloerot myös ongelma
Tervolan mukaan Purran huomio hallituksen tätä vuotta koskevista toimista pitää sinällään paikkansa. Tämän vuoden toimien vaikutukset pienituloisuusasteeseen ovat melko pieniä, koska muutoksia tulee vähemmän voimaan kuin viime vuonna.
Tervola huomauttaa, että tänä vuonna esimerkiksi opiskelijat palaavat yleiseltä asumistuelta opintotuen asumislisän piiriin, joka pienentää jo köyhyysriskissä olevien tuloja.
– Muutos ei siirrä ihmisiä riskirajan alle, vaan heikentää jo köyhyysriskissä olevien tilannetta entisestään, eikä näy siksi niinkään pienituloisuusasteessa.
Purra moitti blogissaan myös sitä, että julkisesta keskustelusta ja opposition arvostelusta saa väärän kuvan. Purra korostaa, että viime vuonna hallituksen sosiaaliturva- ja veromuutosten yhteisvaikutukset kasvattivat tuloja noin puolella koko väestöstä.
Tulojen kasvu johtuu Tervolan mukaan suurelta osin laskentatavasta, jossa verotuksen indeksikorotukset on laskettu muutokseksi. Verotuksen indeksikorotukset ovat kuuluneet viime vuosikymmeninä vakiintuneisiin toimenpiteisiin, jotka on jätetty Tervolan mukaan tekemättä vain joinakin hyvin poikkeuksellisina vuosina.
– Ulkoisia tekijöitä ei otettu samalla huomioon, kuten esimerkiksi inflaation muutoksia. Tosin inflaatio on aika hidasta tällä hetkellä.
Purra nostaa blogissaan esiin myös sen, että Suomen liian alhaiset tuloerot kertovat kannustinongelmista, joiden takia ihmiset eivät välttämättä mene matalasti palkattuihin töihin.
Tutkija huomauttaa, että Pohjoismaissa tuloerot ovat tyypillisesti matalat, mutta työllisyys on poikkeuksellisen korkea verrattuna esimerkiksi Etelä-Eurooppaan.
– Tämä voi kuulostaa paradoksilta kannustinkeskustelun näkökulmasta. Kannustimet eivät tietenkään ole ainoa tekijä työllisyydessä, vaan taustalla on paljon muutakin.
