Väitöskirja korostaa susien paikkatiedon merkitystä koiravahinkojen vähentämisessä. Nykyisellään susihavaintoja jaetaan ja kerätään epävirallisissa someryhmissä.
Susien ravintotilanne ja koiran kohtaamisen sijainti reviirillä vaikuttavat siihen, miten paljon koiravahinkoja sudet aiheuttavat. Tämä käy ilmi kajanilaisen Mari Tikkusen Oulun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta.
Tutkimus keskittyy siihen, mikä motivoi sutta hyökkäämään koirien ja erityisesti metsästyskoirien kimppuun. Tikkunen havaitsi tutkimuksessaan, että eniten koiravahinkoja sattuu yllättävän paljon susireviirin reuna-alueilla.
Reviirille tullut koira tulkitaan kilpailijaksi.
– Vaikuttaa vähän siltä, että kun metsästyskoira tulee reviirille, sudet havaitsevat sen. Koira pyritään sitten pysäyttämään heti reviirin raja-alueella.
Yleensä sudet välttelevät reviirin reuna-alueilla oleskelua muiden susien kohtaamisen pelossa. Tikkunen kertoo susien viettävän siellä vain noin kymmenen prosenttia ajastaan.
Koiravahinkojen esiintyvyys liittyy myös alueelliseen riistan määrään. Vahinkoja tapahtuu enemmän alueilla, joilla on vähemmän saaliseläimiä susien ravinnoksi.
Myös tämä viittaa siihen, että sudet saattavat kokea metsästyskoirat kilpailijoina silloin, kun luonnollista ravintoa on niukasti.
Tieto vähentää vahinkoja
Susien pantaseurantaa ei enää tehdä Suomessa. Väitöskirjassa Tikkunen korostaa kuitenkin paikkatiedon merkitystä koiravahinkojen vähentämisessä.
Tikkunen arvioi, että tiedottaminen susien sijainnista metsästysalueella voi vähentää koiravahinkoja.
– Kun metsästäjät tiedostavat alueen susiriskin kasvaneen, he ovat haluttomampia päästämään koiran alueelle riistan perään. Nykyään paikalliset tiedot susihavainnoista perustuvat esimerkiksi kaupallisiin sovelluksiin tai alueen metsästäjien ryhmäviesteihin, Mari Tikkunen summaa.
Hänen mukaansa tarvittaisiin järjestelmällisempi viranomaisten tarjoama palvelu, joka ilmoittaa susista tehdyistä havainnoista.
Kuuntele Mari Tikkusen haastattelu Yle Areenasta.
