Israelin vanhin päivälehti Haaretz julkaisi pysäyttävän pääkirjoituksen sunnuntaina. Sen viesti oli selvä: Israel toteuttaa hallituksensa johdolla etnistä puhdistusta Gazan pohjoisosissa.
Alueen palestiinalaiset on pakotettu evakuoitumaan, tiet ja kodit on tuhottu, lehti kirjoittaa.
”Netanjahun etninen puhdistus Gazassa on kaikkien nähtävillä”, Haaretz otsikoi.
Benjamin Netanjahu on Israelin pääministeri.
Jo lokakuussa myös israelilainen ihmisoikeusjärjestö B’tselem vaati kansainvälistä yhteisöä pysäyttämään etnisen puhdistuksen Pohjois-Gazassa.
Etnisellä puhdistuksella viitataan tietyn etnisen ryhmän häätämiseen joltain alueelta joko pakkosiirroin tai murhaamalla.
Etninen puhdistus ei ole varsinainen rikosnimike, mutta esimerkiksi siviiliväestön pakkosiirrot on määritelty sotarikokseksi.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Timo R. Stewartin mukaan on merkittävää, että israelilainen Haaretz puhuu näin suoraan. Haaretz on toki hallitukseen kriittisesti suhtautuva vasemmistoliberaali lehti, mutta kansainvälisessä mediassa ei pääsääntöisesti puhuta etnisistä puhdistuksista.
Miksi Israelin teoista ei puhuta suoremmin?
Stewart on pitkään hiljaa kysymyksen kuultuaan.
– Vaikea sanoa.
Tutkijan mukaan on mahdotonta kuvitella, että toimittajat olisivat näin varovaisia, jos Venäjä tekisi jotain vastaavaa.
– Tässä on paljon asioita, jotka ovat olleet täysin selviä pidemmän aikaa mutta joista ei oikeastaan avoimesti puhuta.
Vaiettuja aiheita ovat Stewartin mukaan muun muassa se, että Israel tarkoituksella näännyttää ja pakkosiirtää Gazan väestöä. Molemmat ovat sotarikoksia.
Israelin armeija myönsi pakkosiirrot
Israel aloitti uuden hyökkäyksen Gazan pohjoisosiin lokakuussa ja määräsi alueen yli 400 000 siviiliä evakuoitavaksi.
Siitä asti Israel on pommittanut rajusti pohjoisosien kaupunkeja Jabaliaa, Beit Hanounia ja Beit Lahijaa sekä saartanut alueen.
Israel on estänyt humanitaaristen avustusten, kuten ruuan ja lääkkeiden toimituksia alueelle. YK-järjestöt varoittavat, että alueen ihmiset ovat välittömässä hengenvaarassa avustusten puutteen ja väkivallan vuoksi.
Yhä saarroksissa olevien siviilien määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Viime viikolla Palestiinan pelastusviranomaiset arvioivat, että alueen kaupungeissa on 100 000 ihmistä.
Israelin julkilausuttu tavoite on kukistaa Hamasin sotilaallinen toiminta alueella.
Israelin armeijan IDF:n tiedottaja kertoi kuitenkin brittilehti The Guardianin mukaan, ettei häädettyjä palestiinalaisia ole aikomustakaan päästää takaisin alueelle. Lisäksi IDF:n tiedottaja kertoi, että Gazan pohjoisosiin ei päästetä lainkaan ruoka-apua.
Brittilehden haastattelemat kansainvälisen oikeuden asiantuntijat sanovat, että Israel syyllistyy tässä tapauksessa siviiliväestön pakkosiirtoihin ja käyttää ruokaa aseena. Eli tekee sotarikoksia.
Myöhemmin IDF väitti, että The Guardianissa siteeratut kommentit oli irrotettu kontekstistaan ja että ne eivät kuvanneet IDF:n tavoitteita ja arvoja.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Turk varoitti lokakuussa, että Israelin toimet voivat osoittautua julmuusrikoksiksi.
Julmuusrikoksilla tarkoitetaan keskeisiä kansainvälisessä rikosoikeudessa määriteltyjä rikoksia, eli joukkotuhontaa, rikoksia ihmisyyttä vastaa ja sotarikoksia.
Kansainvälinen tuomioistuin puolestaan tutkii, syyllistyykö Israel kansanmurhaan Gazassa.
Yhdysvallat haluton painostamaan Israelia
Toistaiseksi kansainvälisellä yhteisöllä ei ole ollut juurikaan vaikutuksia Israelin toimiin.
Stewartin mukaan riittävä poliittinen paine voisi kuitenkin pysäyttää Israelin operaation pohjoisessa. Aidosti merkittävää painetta kykenisi lähinnä antamaan Israelin tärkein liittolainen ja tukija Yhdysvallat.
Se ei ole kuitenkaan ollut siihen halukas.
– Yhdysvallat on Joe Bidenin hallinnon aikana tehnyt kaikkensa, jotta se ei joutuisi painostamaan Israelia millään tapaa, Stewart sanoo.
Tutkija mainitsee esimerkiksi tiedon, jonka mukaan Israel on estänyt Yhdysvaltojen avustusten saapumisen Gazaan. Yhdysvaltojen lakien mukaan humanitaarisen avun estäminen tarkoittaisi, että aseapu tällaiselle maalle on katkaistava välittömästi.
Sen sijaan Yhdysvallat lähetti kirjeen, jossa se vaati, että avustusten määrää on lisättävä 30 päivän aikana.
Määräaika umpeutuu tänään keskiviikkona, eikä Israel ole toteuttanut Yhdysvaltojen vaatimuksia. Yhdysvallat ei siitäkään huolimatta aio rajoittaa aseapuaan Israelille.
EU on puolestaan antanut lausuntoja, joiden mukaan se ei hyväksy Israelin toimia.
– Mutta minkäänlaisia seuraamuksia ei tule. En yhtään ihmettele, ettei Israelissa oteta näitä vakavasti, Stewart sanoo.
