Poliittisen kirkkohistorian väitöstutkija Tuomo Törmänen ja apulaisprofessori Tapio Nykänen Oulun yliopistosta pohtivat Radio Suomen Päivässä, onko Pekka Aittakummun loikkauksella suurikin vaikutus Suomen politiikkaan.
Törmänen, joka tutkii lestadiolaisuuden ja politiikan suhdetta, pitää Aittakummun loikkaa keskustasta perussuomalaisiin täysin historiallisena ja uutena tilanteena.
– Pekka Aittakumpu on nyt ensimmäinen perussuomalainen vanhoillislestadiolainen, joka pystytään nimeltä tunnistamaan.
Loikka särkee lestadiolaisuuden vahvan perinteen, jossa ainoa oikea puolue on keskusta tai sitä ennen maalaisliitto. Kokoomus on ollut jotenkuten sallittu.
Perussuomalaisten edeltäjänä pidetty SMP oli 1970-luvulla mahdoton. Jos sitä kannatti, päätyi hoitokokoukseen, jossa koetettiin saada äänestäjä takaisin oikealle poliittiselle raiteelle.
Tutkijoiden mukaan loikassa on kyse jonkinlaisesta uudesta virtauksesta.
– On iso ja uusi asia, että Aittakumpu on ensimmäinen vanhoillislestadiolainen kansanedustaja perussuomalaisissa.
Tuomo Törmänen muistuttaa, että Aittakumpu ei ole vanhoillislestadiolaisten rivijäsen, vaan hän on pappi ja entinen Päivämies-lehden toimittaja eli merkittävä vaikuttaja herätysliikkeessään.
– Menneinä vuosikymmeninä liike pystyi ohjaamaan jäsentensä poliittista käyttäytymistä, lähtien siitä, että äänestäminen on velvollisuus, huomauttaa Törmänen.
Törmänen oli kokoomuksen ehdokkaana Oulun vaalipiiristä muun muassa eduskuntavaaleissa 2023.
Liike ei ohjaa yhtä vahvasti kuin ennen
Tutkija Törmäsen mielestä Aittakummun lähtö keskustasta osoittaa, että liikkeen vaikutusmahdollisuudet jäsenten poliittiseen päätöksentekoon ovat heikentyneet entisestään 40–50 vuodentakaisista ajoista.
– Näen tässä sukupolvien eron.
Liikkeen johdossa on 50–70-vuotiaita herrasmiehiä, kuten Törmänen heitä kuvailee. Nämä ns. herrasmiehet tuskin lähtisivät perussuomalaisten kelkkaan.
Repivänä pidettyä politiikkaa – kuten SMP:tä – on paheksuttu ja vältelty.
– Jos repivä, polarisoiva politiikka alkaa muuttua legitiimimmäksi, se voi olla merkittävä muutos poliittisessa ajattelussa. Se ei olisi tavatonta, koska laitaoikeistopuolueet ovat normalisoituneet ympäri Eurooppaa, pohdiskelee Nykänen.
Tuomo Törmäsen mukaan yhden edustajan eli Aittakummun päätös on kulminaatiopiste.
– Vielä kiinnostavampaa on se, mitä me emme vielä tiedä, eli mitä tapahtuu alue- ja kuntavaaleissa sekä seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Törmästä kiinnostaa, löytyykö Oulun vaalipiiristä Pohjois-Suomesta nimekkäitä vanhoillislestadiolaisia, jotka lähtevät perussuomalaisten ehdokkaiksi, ja miten käy Aittakummun kannatuksen.
Vanhoillislestadiolaisten ja perussuomalaisten ihmiskuva on täysin erilainen
Törmänen korostaa, että vanhoillislestadiolaisten ja perussuomalaisten ihmiskuvat ovat tyystin erilaisia. Jos vanhoillislestadiolaisia liittyy perussuomalaisiin runsaamminkin, jokin on muuttunut ihmiskuvassa.
Tosiasia on se, että suuri osa vanhoillislestadiolaisten lapsista erkaantuu liikkeestä. He, jotka jäävät, ovat jopa entistä jyrkempiä uskonnollisessa ajattelussaan, sanoo Törmänen.
Jos oma elämäntapa ja konservatiiviset arvot koetaan uhatuiksi, perussuomalaisuus voi hyvinkin alkaa vetää puoleensa.
Aiemmin kommunismin eetos veti köyhiä pienviljelijöitä puoleensa, vaikka herätysliike olikin vahvasti kommunisteja vastaan. Tässä on jotain samaa, sanoo Törmänen.
Perussuomalaisuus voi kiehtoa, jos pelkää islamin tuloa
Nykänen sanoo, että Suomessa on kristillistä kansallismielisyyttä keskustassa ja kristillisdemokraateissa – ja ideologista kristillistä nationalismia perussuomalaisissa.
Perussuomalaiset on mahdollinen valinta vanhoillislestadiolaiselle, jota huolettaa esimerkiksi islamin tulo Suomeen.
– Tämä on haaste keskustalle, summaa Törmänen.
Nykänen miettii vielä, että liikkeessä on aiemminkin tehty syrjähyppyjä eri puolueisiin, mutta rivit on sittemmin koottu.
Kommunistit osasivat 1940-luvulla houkutella rutiköyhiä lestadiolaisia puolelleen esimerkiksi kuvaamalla Jeesusta ensimmäiseksi kommunistiksi.
Perussuomalaiset saattavat samoin liehitellä itselleen kannattajia nuorista, jyrkkien arvojen vanhoillislestadiolaisista.
Muokattu 22.10.2024 kello 17.31: Lisätty juttuun tieto Törmäsen ehdokkuudesta kokoomuksen listoilta viime eduskuntavaaleissa.
