SOUL Etelä-Koreassa yritykset kokeilevat, saako lastentekoon vauhtia rahalla. Rakennusyhtiö Booyoung tarjoaa työntekijöilleen noin 67 000 euron bonusta jokaisesta lapsesta.
Summa kuulostaa suurelta, mutta suuri on ongelmakin.
Eteläkorealaiset nimittäin eivät enää halua lapsia. Lapsia syntyy vähemmän kuin missään muualla maailmassa, ja trendi on yhä vain laskeva.
Kannustepalkkio on paljon anteliaampi kuin se, jota Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch on ehdottanut syntyvyyden nostamiseksi Suomessa.
Rohkeita aloitteita tarvitaan, sillä Etelä-Korean syntyvyys on vielä paljon pidemmällä syöksykierteessä kuin Suomen.
Tässä jutussa kerromme, miksi Etelä-Koreassa syntyy niin vähän lapsia ja miten korealaiset yrittävät kohentaa tilannetta.
Tänä vuonna syntyvyys Etelä-Koreassa on pudonnut ennätyksellisen alas. Tutkijat ennustavat, että niin sanottu kokonaishedelmällisyysluku laskee vuoden 2024 aikana 0,68:aan. Se tarkoittaa, että keskimäärin naiset saavat elinaikanaan vain 0,68 lasta.
Näin alhaisella lapsimäärällä seuraava sukupolvi on kooltaan vain kolmannes edellisestä. Suomessa lapsia syntyy sentään melkein tuplasti enemmän eli keskimäärin 1,26 jokaista naista kohti.
Opiskelijat tahtovat rahaa eivätkä lapsia
Etelä-Koreassa syntyvyyden lasku on ollut kansainvälisesti verrattuna dramaattinen. Samaan aikaan maa on kaupungistunut nopeasti, ja koulutustaso sekä elintaso ovat nousseet jyrkästi.
Muutokset liittyvät yhteen.
Lapset eivät ole enää työvoimaa maaseudulla, ja kaupungeissa heistä on tullut kuluerä vanhemmilleen. Mitä enemmän lapsia, sitä enemmän maksavat asuminen ja koulutus.
Yle kysyi Soulissa nuorilta naisilta, miksi yhä harvemmat hankkivat lapsia. Rahapula toistui monessa vastauksessa.
Näiden nuorten aikuisten opinahjo on yksityinen buddhalainen Dongguk-yliopisto keskellä Soulin suurkaupunkia. Siellä opiskelijat saavat hyvät eväät kilpailuhenkiseen työelämään.
Työikäisten nuorimmassa sukupolvessa (25–34-vuotiaat) Etelä-Korean koulutustaso on maailman korkein: Yli kahdella kolmasosalla on korkeakoulututkinto.
OECD-järjestön mukaan korkea koulutustaso ei tosin tuo eteläkorealaisille yhtä suurta palkanlisää kuin OECD-maissa keskimäärin. Eivätkä työpaikat ole yhtä pysyviä kuin ennen.
Suunnittele siinä sitten perhettä. Yliopiston kampuksella ei näy yksiäkään lastenvaunuja.
Kun kampuksella valmistauduttiin keväällä Buddhan syntymäpäivään, opiskelijat ripustivat toiveitaan paperilyhtyihin ympäri yliopiston keskusaukiota.
Opiskelijoiden toiveet tiivistyvät rahaan ja onnellisuuteen, eivätkä he tarvitse lapsia kumpaankaan.
Opiskelijat muistuttavat, että lapsettomuudessa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään rahapulasta.
Etelä-Korea on konservatiivinen maa, jossa hyvinvointivaltion edut eivät käytännössä ole Suomen tasoa. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on erityisen vaikeaa naisille.
– Vaikka laki takaa vanhempainvapaan, käytännössä työpaikoilla katsotaan pahalla tai suositellaan irtisanoutumista, kertoo Ylen haastattelema opiskelija Lee Yea-in.
Työntekijöiltä vaaditaan usein täydellistä omistautumista työlle, mikä tarkoittaa myös pitkiä työpäiviä. Lapsille ei olisi aikaa.
Lee kertoo, ettei aio hankkia lapsia.
– Ei taloudellisista tai sosiaalisista syistä, vaan koska nautin työstäni ja tekemisestäni. Lapsen saaminen veisi aikaa pois työltä ja muilta asioilta, joita pidän tärkeinä, Lee kertoo.
Leen mielestä valtion valitukset alhaisesta syntyvyydestä ovat sikäli turhia, että valtio voi vain säätää antamiaan etuuksia.
Leen mielestä ongelma on muualla: Ihmiset eivät hänen mukaansa vain halua enää lapsia. Avioliittoja solmitaan entistä vähemmän ja entistä vanhempana – eikä enää lasten takia.
Valtion kehotukset lasten hankkimiseksi eivät enää hetkauta korealaisia naisia.
Pew-tutkimuskeskus on kartoittanut korealaisten radikaalia asennemuutosta. Yli 55-vuotiaista naisista yli puolet on sitä mieltä, että lasten synnyttäminen on naisten velvollisuus yhteiskuntaa kohtaan. Alle 35-vuotiaista naisista enää kahdeksan prosenttia ajattelee näin.
Tutkija: ”Kaikki ovat shokissa”
Alhainen syntyvyys on ollut Etelä-Korean viranomaisille järkytys. Kangnam-yliopiston tutkija Park Yeong-ran sanoo Ylelle, että syntyvyys on paljon ennustettua alhaisempi.
– Kaikki ovat shokissa, emmekä tiedä mitä asialle voisi tehdä, Park tunnustaa.
Huoli väestön hupenemisesta ei kuitenkaan ole uusi käänne. Parkin mukaan hallitus on pitänyt ongelmaa esillä jo 25 vuotta.
20 vuotta sitten luotiin erityinen laki, jonka tarkoitus oli nostaa syntyvyyttä ja toisaalta varautua matalan syntyvyyden seurauksiin eli ikääntyvien yhteiskuntaan.
Ensin parannettiin pienten lasten päivähoitoa, koska yhä harvempi nainen jäi kotiäidiksi. Myöhemmin on eri tavoin uudistettu työelämää.
– Mikään konsti ei ole toiminut, Park sanoo.
Siksi Parkin mukaan synnyttäjille annetaan nykyisin joko rahaa tai muita rahanarvoisia etuja, kuten ilmaisia sairaalakäyntejä.
Koska väestökato vaihtelee alueittain, jotkut kaupungit tarjoavat synnyttäjille omia lisäetuja.
– Ne voivat antaa ilmaisen asunnon tai käteistä synnyttäville, Park kertoo.
Seongnamin kaupungissa Soulin lähellä viranomaiset ovat jopa järjestäneet verovaroin deittitapahtuman vauhdittaakseen sinkkujen pariutumista ja lastentekoa.
Myös Park on tuntenut nahoissaan naisten haasteet.
– Minulla on kolme lasta, ja 30 vuoden ajan olen jatkuvasti harkinnut työpaikan jättämistä, koska lasten kasvattaminen ja uran jatkaminen samaan aikaan on niin vaikeaa, Park sanoo.
Lasten hankkimista ei enää pidetä kannattavana
Taloustieteilijä katsoo alhaista syntyvyyttä tuottojen ja kustannusten vinkkelistä.
– Ihmiset vertaavat lapsista koituvaa hyötyä niistä aiheutuviin kustannuksiin, sanoo Soulin kansallisen yliopiston taloustieteen professori Hong Sok-chul Ylen haastattelussa.
Hongin mukaan yhä useampi pitää kustannuksia suurempina kuin hyötyä, ja merkittävin kustannus on saamatta jäänyt raha: Lasten myötä urakehitys kärsii ja tulot jäävät pienemmiksi.
Taloustieteessä puhutaan vaihtoehtoiskustannuksista. Koska aikaa on rajallisesti, lasten hankkiminen tarkoittaisi tinkimistä oman ammattitaidon ja kilpailukyvyn kehittämisestä. Asema työmarkkinoilla heikkenisi lapsettomiin verrattuna.
Oman edun tavoittelu johtaa kuitenkin yhteiskunnan kannalta kestämättömään tilanteeseen.
– Väestö supistuu hyvin nopeasti. Samalla vanhusten suhteellinen osuus kasvaa erittäin nopeasti, Hong varoittaa.
Itä-Aasian väestö supistuu vauhdilla
Alhainen syntyvyys ei ole Itä-Aasiassa vain Etelä-Korean ongelma. Myös Japanissa kokonaishedelmällisyysluku on pudonnut alle yhteen.
Korean rautaesiripun takana Pohjois-Koreassa maan diktaattori Kim Jong-un kyynelehti viime vuonna puhuessaan alhaisesta syntyvyydestä.
Kiinassa pitkään jatkuneesta yhden lapsen politiikasta tuli maan tapa, ja syntyvyys on jäänyt alhaiseksi.
Etelä-Koreassa väestökehitys on niin suuri huolenaihe, että pienikin myönteinen nytkähdys nousee uutiseksi.
Heinäkuussa lapsia syntyi selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin. Syynä kyllä pidetään sitä, että vuotta aiemmin koronapandemia alkoi hellittää, ja silloin solmittiin tavallista enemmän avioliittoja.
