Maanmittauslaitoksen ja Ilmatieteen laitoksen tutkijat etsivät syitä siihen, miksi jään paksuus kasvaa vain Suomen tutkimusaseman alueella Etelämantereen jäätiköiden sulaessa.
Lappi on mainio harjoittelupaikka Maanmittauslaitoksen ja Ilmatieteen laitoksen tutkijoille valmistautua Etelämantereen haastaviin tutkimusolosuhteisiin.
Sääolot Etelämantereella sijaitsevalla Kuningatar Maudin Maalla, jossa Suomen tutkimusasema Aboa sijaitsee, voivat muuttua hyvinkin nopeasti ja esimerkiksi voimakkaat tuulet vaikuttavat mittauksiin.
– Lapissa keräämme dataa satelliiteista, laserkeilaamme lunta sekä suunnittelemme ja harjoittelemme mittauskaluston logistiikkaa, jotta tutkimukset paikan päällä Aboalla sujuvat mahdollisimman tehokkaasti, kertoo tiedotteessa tutkimusprofessori Antero Kukko Maanmittauslaitoksesta.
Erikoinen poikkeus herätti mielenkiinnon
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tutkijat ovat olleet mukana Ilmatieteen laitoksen vetämän FINNARP-retkikunnan tutkimusmatkoilla 1990-luvun alusta asti. Kyseisten pitkäaikaisten mittausten perusteella esiin on noussut erikoinen havainto, jonka tutkimista varten tutkijat nyt Lapissa harjoittelevat.
Samalla kun Etelämantereen reuna-alueiden jäämassa vähenee, Kuningatar Maudin Maalla jään määrä on kasvanut useita metrejä.
Yhdeksi selitykseksi on arvioitu lumisateiden lisääntymistä lämpenevässä ilmastossa. Havainnon ymmärtämiseksi tarvitaan kuitenkin lisää tutkimustietoa, sillä jäämassan merkittävä lisääntyminen poikkeaa täysin Etelämantereen muiden reuna-alueiden kehityksestä.
Mannerjäätiköillä vaikutus myös Suomeen
Kenttätöissä Etelämantereella käytetään muun muassa drooneilla tehtävää laserkeilausta, jossa Suomi on yksi edelläkävijöistä.
Laserkeilauksella pystytään mallintamaan jopa 10 neliökilometrin kokoisia alueita kerrallaan ja tarkentamaan satelliittien tietoa lumen ja jään pinnan muutoksista.
Vaikka tutkimuspaikka on kaukana, on mannerjäätiköiden muutoksilla vaikutusta myös Suomeen. Sulavat jäätiköt nostavat meriveden pintaa, joka nousee nykyisellään globaalisti yli 1,5 millimetriä vuodessa. Viime vuosina nousunopeus on lähes kaksinkertaistunut.
Etelämantereen mannerjäätikön massamuutoksilla onkin suurempi vaikutus Itämeren alueen merenpinnan korkeuteen kuin maantieteellisesti lähempänä olevan Grönlannin mannerjäätikön muutoksilla.
Katso videolta, kuinka Lapin yliopiston LUMA-keskuksen projektipäällikkö Teppo Kuusela pyydystää lumihiutaleen säilöttäväksi.
