Viime viikolla julkaistu Tilastokeskuksen väestöennuste muuttaa kuvaa Suomen väestön kehityksestä tulevina vuosikymmeninä.
Suomen väkiluvun ennakoidaan nousevan 6,5 miljoonaan vuoteen 2070 mennessä, jos maahanmuutto pysyy nykyisellään. Mutta onko näin suuri maahanmuuton määrä realistista?
Kysyimme MDI-yrityksen Rasmus Arolta ja Helsingin kaupungin Pasi Saukkoselta arvioita Tilastokeskuksen torstaina julkaiseman väestöennusteen ydinkohtiin.
1. Jatkuuko maahanmuutto kuten viime vuosina?
Tilastokeskuksen väestöennuste lähtee oletuksesta, että nettomaahanmuutto jatkuu samanalaisena kuin parina viime vuonna. Siten muuttovoitto ulkomailta olisi 52 000 henkilöä tänä vuonna, 45 000 henkilöä ensi vuonna ja sen jälkeen 40 000 henkilöä vuosittain.
Liian toiveikasta, sanovat tutkijat.
– Tasoa on varmasti perusteltua nostaa, mutta epäilen, että nyt Tilastokeskuksen ennusteessa se nostetaan tasolle, joka ei pysyväisluonteisesti pysy näin korkeana, Pasi Saukkonen arvioi.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut Suomeen ukrainalaisia ja venäläisiä. Uusia maahanmuuttajaryhmiä ovat esimerkiksi eteläaasialaiset opiskelijat ja filippiiniläiset.
– Jos katsotaan mitä muissa maissa on tapahtunut, niin ei ole mitenkään varmaa, että muutto näistä maista pysyy tällä tasolla kuin mitä se nyt on ollut, Saukkonen jatkaa.
Myös Aro epäilee.
– Väestöennuste kuvaa kyllä todella vahvan väestönkehityksen tulevaisuutta ja nojaa todella vahvasti maahanmuuton olettamaan, sillä esimerkiksi syntyvyys on jäänyt hyvin matalaksi.
– Haaste on siinä, että viime vuodet ovat olleet täysin poikkeuksellisia ennätysvuosia. Kuvaus on aika optimistinen tulevasta kehityksestä, Aro arvioi.
2. Miksi väkiluvun pitäisi kasvaa?
Nykyisenkaltaisella nettomaahanmuutolla Suomen väkiluku olisi vuonna 2075 reilut 6,5 miljoonaa.
Ilman maahanmuuttoa väkiluku laskisi nykyisestä 5,6 miljoonasta ja olisi vuonna 2045 vähän yli viisi miljoonaa.
Se olisi molempien tutkijoiden mielestä ei-toivottava tulevaisuudenkuva.
– Se, että Suomen väkiluku laskisi viiteen miljoonaan seuraavien vuosikymmenien aikana, ei ole toiveikas tulevaisuudenkuva kenellekään. Syy on se, että lasku tapahtuu ensisijaisesti työikäisestä väestöstä, Aro perustelee.
Käytännössä iäkkäiden väestömäärä kasvaisi voimakkaasti, samoin heidän palveluntarpeensa ja siitä koituvat kustannukset.
– Jos meillä on entistä pienempi porukka toteuttamassa palveluita, ja entistä pienempi porukka kasvattamassa kansantalouden pottia, niin silloin on kyllä aika iso riski, että ajaudutaan suuriin vaikeuksiin sekä rahoittaa että toteuttaa palveluita.
- Lue myös: Tilastokeskus vastaa arvosteluun väestöennusteesta: Ukrainalaisia ei laskettu mukaan
Tarvitaan huippuja mutta myös käsiä
Saukkosen mukaan ilman väestönkasvua hyvinvointivaltiosta ja sen vaatimasta taloudesta pitäisi olla huolissaan kahdesta syystä.
– Toinen on se, että julkinen sektori vaatii ja tarvitsee rahoittajia eli veronmaksajia. Jos on vähemmän veronmaksajia, tulot ovat pienemmät.
– Keskustelussa tahtoo unohtua se, että me tarvitsemme myös käsiä. Tarvitaan ihmisiä niihin kohtiin työmarkkinoille, joita ei voi hoitaa etänä tai digitalisoida.
– Ja juuri tässä kohtaa tulee olennaiseksi se, että minne tänne tulleet Suomessa asettuvat. Jos ulkomailta tullut veronmaksaja on Helsingissä, ei se paljon auta kuhmolaisella terveysasemalla, joka tarvitsee työntekijöitä.
– Suuressa kuvassa meidän kannattaa suhtautua myötämielisesti siihen, että tänne tulee ihmisiä, koska keskenämme emme jatkossa pärjää, Saukkonen sanoo.
Onko hallitus maahanmuuton jarrumies vai kirittäjä?
Hallituspuolue perussuomalaisten kansanedustajat puhuvat usein haittamaahanmuutosta ja monet hallituksen linjauksista tähtäävät siihen, että Suomeen on entistä vaikeampaa tulla.
Saukkonen puhuisi mieluummin hallituksesta kokonaisuutena.
– Petteri Orpon hallitus on ensimmäinen todella pitkiin aikoihin, ehkä ensimmäinen koskaan, joka ohjelmassaan lähtökohtaisesti suhtautuu maahanmuuttoon kielteisesti.
– Maahanmuuton hyödyllisyydestä on toki pari, kolme korulausetta. Jos katsotaan mitä hallitus aikoo oikeasti tehdä, on taustalla kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoon, heidän omiin yrityksiinsä ja pyrkimyksiinsä kotoutua. Tänne tuloa vaikeutetaan, samoin pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden saamista.
Saukkonen ymmärtää hallituksen halun saada Suomeen huippukoulutettuja ulkomaalaisia, koska heistä käydään tällä hetkellä kaikkein kovinta kisaa.
– Meidän väestörakenteemme kehitys on sellainen, että tänne tarvitaan työmarkkinahaitarin koko leveydeltä ihmisiä, ei vain korkeasti koulutettuja.
Aro on samoilla linjoilla.
– Kyllä me tarvitsemme erityisesti korkean osaamistason muuttajia, mutta myös muita työperäisiä maahanmuuttajia ihan pitkän aikavälin taloudellisen huoltosuhteen ja meidän hyvinvointivaltion pyörittämiseen.
Aro nostaa esille erityisesti sote-sektorin, mutta yksittäisillä alueilla työvoimapulaa syntyy myös monille teollisuudenaloille.
– Me tarvitsemme työntekijöitä myös ihan matalapalkkaisille tai matalamman koulutustason alueille, Aro arvioi.
Pitoa vai työntöä?
Aron mukaan juuri hallituksen toimet kuten esimerkiksi työllisyysehtojen tiukentaminen saattavat vaarantaa Tilastokeskuksen ennusteen toteutumisen eli vähentää Suomen houkuttavuutta.
– On vaikea sanoa, kuinka suuren mittaluokan vaikutuksesta puhutaan, mutta sen verran voidaan tässä kohtaa kyllä jo arvioida, että eivät (ne) ainakaan Suomen kansainvälistä vetovoimaa vahvista, Aro tiivistää.
Erityisen huolestuttavana Aro pitää sitä, että iso osa Suomeen opiskelemaan tulleista ja erityisen iso kaikkein korkeimman koulutustason suorittaneista muuttaa valmistuttuaan pois Suomesta.
– Tämä on valtava menetys, että me emme onnistu pitämään kiinni täällä jo koulutetuista henkilöistä, koska he tarjoaisivat suoraa osaamista Suomen markkinoille ja laajemmin vahvistaisivat Suomen kehitystä.
