Eriävät näkemykset hyvästä lintulaudasta ovat aikojen varrella johtaneet jopa sanasotiin, kertoo tutkimuksen lehtiaineisto.
Talitintti tai punatulkku on kiva, rotta tai varis ei. Sillä mielin suomalaiset ovat vanhojen sanoma- ja aikakauslehtikirjoitusten ja lintujen ruokkijoille suunnattujen ohjeiden perusteella rakennelleet lintulautoja, kertoo Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimus, joka on ilmestynyt Environment and Planning E: Nature and Space -lehdessä.
Ensimmäiset lintulaudat otettiin Suomessa käyttöön 1800-luvun lopussa. Sen jälkeen laudan rakenne on muuttunut nopeasti.
Koska lintulaudat eivät ole lintujen ruokkimisessa välttämättömiä – ruokaahan voisi vaikka vain heittää maahan –, laudat eivät kerro ihmisten suhteesta vain pikkulintuihin, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja, tutkijatohtori, kulttuurihistorioitsija Heta Lähdesmäki.
Suomalaisia on kannustettu rakentamaan lintulaudat niin, etteivät rotat, varikset tai muut kutsumattomat vieraat pääse apajille eivätkä lintujen ulosteet pääse levittämään tauteja. Tutkijoiden mukaan lauta onkin esimerkki monilajisesta suunnittelusta.
– Lintulaudoille tervetulleista vieraista on kirjoitettu paljon, mutta yhtä intohimoisesti on suhtauduttu ei-tervetulleisiin vieraisiin. Varsinkin salmonellabakteeri on herättänyt tunteita. ”Vääränlaisia” lintulautamalleja käyttäviä on jopa syytetty pikkulintujen suurimmaksi uhaksi, Lähdesmäki sanoo.
Ensin tuli katto, sitten keppi
Tutkimusta johtaneen akatemiatutkijan ekologi Tuomas Aivelon mukaan lintulautojen kehitys on tarina vastavuoroisesta toiminnasta: ihminen on halunnut estää esimerkiksi rotan pääsyn lintulaudalle, ja rotta on vuorostaan koetellut uuden rakenteen toimivuutta.
Samalla muutokset kertovat myös siitä, miten ihmisen suhde ympäristönsä lajeihin on muuttunut, kun yhä uudet lajit on koettu hankaliksi, Aivelo sanoo.
Kehityksestä löytyi neljä isoa käännettä:
- 1900-luvun vaihteessa lintulaudan päälle rakennettiin katto suojelemaan ruokaa lumelta.
- 1910-luvulta lähtien suositeltiin laittamaan lauta roikkumaan tai korkean kepin päähän esteeksi lintuja saalistaville kissoille ja jyviä havitteleville rotille.
- 1930-luvulta lähtien karkotettiin isoja lintuja tekemällä laudasta aiempaa pienempi tai ahtaampi.
- 1970-luvulta alkaen rakenteessa alettiin ottaa huomioon salmonellan ja muiden taudinaiheuttajien torjuminen.
Lintulautatutkimus, jonka perusteista Yle kertoi jutussaan runsas vuosi sitten, jatkuu kansalaisten lähettämien valokuvien ja ruokintatarinoiden analysoinnilla.
