Tutkijat uskovat lajin näyttäneen valkohain sijaan pikemminkin sitruunahailta.
Tuoreen tutkimuksen mukaan pimeästä vedestä yhtäkkiä ilmestyvä jättimäinen hai, joka muistuttaa steroidikuurilla ollutta valkohaita, ei olekaan totuudenmukaisin kuva megalodonista.
Suurihammashain eli megalodonin ruumiinrakenteeseen keskittynyt tutkimus on julkaistu Palaeontologia Electronica -tiedejulkaisussa ja sitä johti professori Kenshu Shimada DePaul-yliopistolta Yhdysvalloista.
Megalodon, tuttavallisemmin Meg ja tarkemmin Otodus megalodon, on esihistoriallinen hailaji, jonka tarkasta ulkonäöstä ei ole kokonaisen fossiilin puutteessa tietoa. Laji eli 23–3,6 miljoonaa vuotta sitten.
Megalodonin kokoa ja ulkomuotoa on aiemmin arvioitu vertaamalla löydettyjä hampaita nykyisten hailajien hampaisiin. Sekä valkohailla että megalodonilla on tietynlainen hammastus suukalustossaan, minkä perusteella megalodonin on uskottu muistuttavan valkohailta. Näkemys on toistunut myös populaarikulttuurissa.
Tällä kertaa tutkijat kuitenkin vertasivat megalodonin selkärankaa 165 elossa olevan ja sukupuuttoon kuolleen hailajin selkärankaan.
Tulosten perusteella tutkijat uskovat lajin näyttäneen valkohain sijaan pikemminkin sitruunahailta. Sitruunahain ja megalodonin selkärangat olivat lajien kokoeroon suhteutettuna lähes samanlaiset.
Tiikerihaiden heimoon kuuluvan sitruunahain kuono on lyhyempi ja tylpempi kuin valkohailla. Ne ovat myös solakampia kuin valkohait.
Megalodon saattoi kasvaa jopa 24-metriseksi
Tutkijat halusivat selvittää, miten megalodonin pää ja pyrstö suhteutuvat kooltaan itse selkärankaan.
Apunaan he käyttivät fossiilisoitunutta megalodonin selkärankaa, joka on pituudeltaan noin 11 metriä. Selkärangan ja vertailun avulla tutkijat arvioivat kyseisen megalodon-yksilön pyrstön mitaksi noin 3,5 metriä. Hain kallo puolestaan oli noin kaksimetrinen.
Megalodon saattoi kuitenkin kasvaa jopa noin 24 metrin mittaan, sillä tutkijoiden käyttämä 11 metrin selkäranka ei ole pisin, joka on löydetty. Pienemmät yksilöt saattoivat kasvaa noin 16 metrin pituisiksi.
Suurimpien megalodon-yksilöiden painoksi tutkijat arvioivat noin 94 tonnia, kun taas pienemmät yksilöt painoivat noin 30 tonnia.
Painavimman eläimen titteli kuuluu kuitenkin sinivalaalle. Lajin suurimmat yksilöt voivat painaa jopa noin 200 tonnia.
Nykyään suurin elävä hailaji on valashai, joka voi kasvaa jopa 18 metriseksi. Useimmat valashait ovat noin 12 metrin mittaisia ja noin 15 tonnin painoisia.
Tutkijat uskovat, että megalodon ui tasaisesti noin 2–3,5 kilometrin tuntivauhtia, mutta pystyi myös nopeisiin ja äkillisiin liikkeisiin saalistaessaan. Se ei siis liikkunut nopeammin kuin valkohai.
Jättihain huippunopeutta tuoreessa tutkimuksessa ei spekuloitu. Yhden aiemman arvion mukaan megalodon saattoi liikkua nopeimmillaan noin 21 kilometrin tuntivauhtia. Tutkijoiden mielestä on epätodennäköistä, että megalodon olisi ollut huippunopeudeltaan yhtä vikkelä kuin valkohai.
Megalodonin ulkomuodon lisäksi tutkimus antaa osviittaa siitä, miten lajit voivat kasvaa kooltaan jättimäisiksi.
Tutkimuksen mukaan juuri eläimen ruumiinrakenne määrittää, kuinka suureksi se voi kasvaa. Solakka ja energiaa vähemmän kuluttava keho, kuten todennäköisesti megalodonilla on ollut, mahdollistaa vedessä suuremman koon.
Jos eläimellä on sen sijaan vantterampi rakenne, kuluttaa se vedessä liikkuessaan enemmän energiaa veden vastuksen takia. Esimerkiksi raavas valkohai saattaa kasvaa jopa 7 metrin mittaiseksi, mutta megalodonin kokoisena se käyttäisi liikaa energiaa pelkästään liikkumiseen, saalistamisesta puhumattakaan.
