Maahanmuuttajataustaiset oppilaat pärjäävät lukutaidossa ja matematiikassa edelleen kantaväestöä heikommin. Ensimmäisen polven maahanmuuttajilla osaaminen oli heikointa.
Maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestöön kuuluvien oppilaiden välillä on edelleen isoja osaamiseroja.
Asia ilmenee Jyväskylän yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimuksesta, jossa selvitettiin 15-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamista vuoden 2022 Pisa-tulosten pohjalta.
Vastaava vertailu tehtiin viimeksi vuonna 2012. Erot maahanmuuttajataustaisten ja muiden oppilaiden välillä kapenivat, mutta lähinnä sen vuoksi, että kantaväestöön kuuluvien oppilaiden osaaminen heikkeni.
Sekä maahanmuuttajataustaisten että muiden oppilaiden lukutaito heikkeni kahdentoista vuoden takaiseen verrattuna. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden matematiikan osaaminen säilyi samalla tasolla, mutta kantasuomalaisilla osaaminen heikkeni.
Suurella osalla vaikeuksia osallistua yhteiskuntaan
Etenkin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset oppilaat pärjäsivät muita heikommin. Heistä 61 prosentilla lukutaito oli niin heikko, etteivät he pysty osallistumaan täyspainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään.
Matematiikassa heikkoja osaajia oli 58 prosenttia ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista.
Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyivät tutkimuksessa paremmin. Heistä 39 prosentilla oli heikot lukutaidot ja 43 prosentilla heikot matematiikan taidot.
Kaikista oppilaista noin 21 prosentilla oli heikot lukutaidot ja 25 prosentilla heikot matemaattiset taidot.
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) kertoo ministeriön tiedotteessa pitävänsä tuloksia huolestuttavina. Hän lupaa muun muassa, että suomen ja ruotsin opetusta toisena kielenä vahvistetaan.
Sosioekonominen asema vaikuttaa
Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikko osaaminen johtuu usein heikosta lukutaidosta ja perheen matalasta sosioekonomisesta taustasta.
Sosioekonomisella taustalla tarkoitetaan esimerkiksi perheen tuloja, varallisuutta ja asumistasoa.
Maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön erot kaventuivat, kun erot sosioekonominen tausta otettiin huomioon.
Tutkimukseen osallistui Suomesta 241 koulua ja reilut 10 200 oppilasta. Aineistossa oli noin 1 900 maahanmuuttajataustaista oppilasta, joista noin 1 100 oli ensimmäisen sukupolven ja noin 800 toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisia oppilaita.
