Turkulainen Tuula Koponen tietää, miltä tuntuu kaatua niin, ettei pääse omin avuin ylös.
Sillä kertaa ympärillä sattui olemaan muita ihmisiä, jotka nostivat nilkkansa murtaneen naisen ylös maasta. Kaatumispelko sai kuitenkin 83-vuotiaan Koposen hakeutumaan kurssille, jossa ikääntyneet harjoittelevat lattialta ylös nousemista.
Yksin koiransa kanssa asuva Koponen kokee, että kurssi on tuonut arkeen turvallisuuden tunnetta.
– Uskaltaa luottaa omaan kroppaan ja siihen, ettei tekonivelpolvi mene rikki, vaikka sitä vähän aristaakin.
Yli 1 300 suomalaista kuolee vuosittain kaatumisen takia. Noin puolet kaatumiskuolemista tapahtuu omassa kodissa. Tiedossa ei kuitenkaan ole, kuinka suuri osa kuolemista johtuu siitä, ettei kaatunut pääse ylös hälyttämään apua.
Joissain tilanteissa taito voi pelastaa hengen, vahvistaa tutkija Julia Ben Khalifa terveysliikunnan tutkimus- ja asiantuntijakeskus UKK-instituutista.
– Harva kaatuu puhelin kädessä. Lattialta nouseminen vaatii fyysistä toimintakykyä, mutta myös oikeanlaista tekniikkaa.
Kaatuminen on ikääntyneiden yleisin tapaturma
Kaatumiskuolemien määrä on noussut väestön ikääntyessä.
Tutkija Julia Ben Khalifa uskoo, että jopa puolet niistä olisi estettävissä. Hänen mukaansa monet kaatumiskuolemista ovat niin sanotusti turhia kuolemia.
Kaatumisen pelko aiheuttaa vanhuksilla yleensä noidankehän, arvioi fysioterapeutti Hanna Pihlajamaa-Lönnbäck.
– Pelon takia vähennetään liikkumista, mikä aiheuttaa sen, että kunto huononee, lihasvoimat heikkenevät ja liikkuminen menee koko ajan epävarmemmaksi.
Tarjolla on hänen mukaansa paljon ohjeita kaatumisen ehkäisemiseksi, mutta missään ei neuvota, mitä pitää tehdä, jos käy huonosti ja kaatuu.
Fysioterapeutti Hanna Pihlajamaa-Lönnbäck kertoo videolla, miksi jokaisen olisi hyvä harjoitella lattialta ylös nousemista.
Voimavara-kurssia vetävä Pihlajamaa-Lönnbäck kannustaa ikäihmisiä makuulle lattialle. Sen jälkeen hän opettaa tekniikoita, joilla sieltä pääsee ylös.
Kurssilla harjoitellaan myös epätasaisella alustalla kävelemistä, tavaroiden poimimista lattialta ja kauppakassien kantamista.
Samalla lihasvoima ja tasapaino kehittyvät. Ne ovat asiantuntijoiden mukaan kaikkein tehokkain keino ehkäistä kaatumisia.
– Vanhuksille tuo itsenäisyyden ja pystyvyyden tunneta, kun voi luottaa siihen, että pärjää. Yhteiskunnan näkökulmasta nämä ovat säästöjä tuovia taitoja, Pihlajamaa-Lönnbäck toteaa.
Tästä asennosta kaatuneen on mahdotonta päästä ylös, opastaa videolla fysioterapeutti Hanna Pihlajamaa-Lönnbäck.
Kaksi lonkkamurtumaa päivässä
Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut tavoitteeksi tapaturmakuolemien vähentämisen neljänneksellä vuoteen 2030 mennessä.
Hyvinvointialueilla kehitetään parhaillaan keinoja kaatumisten ehkäisemiseksi, koska se voi tuoda miljoonasäästöt.
Esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (Varha) hoidetaan vuosittain yli 750 lonkkamurtumaa. Lonkkamurtuman hoito maksaa erityisasiantuntija Sari Sirkelän mukaan 30 000 euroa per kaatuminen, ja suurin osa niistä olisi estettävissä.
Koko Suomessa kaatumisten aiheuttamat sairaalajaksot maksavat 400 miljoonaa euroa vuodessa.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella 65–74-vuotiaiden lonkkamurtumia on saatu vähennettyä neljänneksellä. Apuna käytetään tekoälysovellusta, joka auttaa tunnistamaan kaatumisvaarassa olevat vanhukset.
Varhassa käynnistyi alkuvuodesta toimintamalli, jonka tavoitteena on ehkäistä kaatumisia. Uutta on, että 65 vuotta täyttäneiden kaatumisriski arvioidaan aina, kun heidät kohdataan Varhan palveluissa.
Kohonneen kaatumisriskin asiakkaille annetaan ohjausta ja neuvontaa. Liikuntakyvyn lisäksi voidaan kiinnittää huomiota ravitsemukseen, lääkitykseen tai alkoholinkäyttöön sekä kodin esteettömyyteen ja asiakkaan jalkineisiin.
Sari Sirkelän mukaan moni ikääntynyt luulee, että kaatuilu ja lihasvoimien heikkeneminen on väistämätöntä, vaikka merkittävä osa kaatumisista johtuu fyysisen aktiivisuuden vähenemisestä.
– Liikunnan tarve ei vähene ikääntyessä, Sirkelä muistuttaa.
