Kyläläisistä tuntuu, että isäntäkaupunki Joensuu vie Tuupovaarasta kaiken – jopa kulttuurin.
- Jaana Kainulainen
- Ilkka Ritvanen
Mustan konserttiflyygelin siirto Tuupovaaran kylästä 54 kilometrin päähän isäntäkaupunki Joensuuhun on noussut symboliksi kylien kurjistamisesta ja maaseudun tyhjenemisestä.
Kyläläiset kokevat flyygelin siirron epäoikeudenmukaisena. Moni pyyhki muuttopäivänä silmäkulmiaan.
– Flyygeli on ollut ylpeyden aihe. Vaikka soittimella ei ole ihan jokainen tuupovaaralainen soittanut, se on symboli sille, että me olemme tärkeitä, toteaa Tuupovaaran kyläaktiivi Caroline Kamppila.
Ilman vastarintaa ei flyygeliä Tuupovaarasta viety. Yhteisötila Ullakolla pidettiin viikonloppuna kaksi konserttia, jotka keräsivät kuulijoita, kyläläisiä sekä äänestäjiä kosiskelevia vaaliehdokkaita.
Flyygelin siirtoa edelsi myös kiivas ja erimielinen keskustelu siitä, kenen rahoilla soitin on 1980-luvun lopulla hankittu.
Maakuntalehti kertoi kyläaktiivien haastatteluun pohjautuen, että flyygeli olisi ostettu kyläläisten aktiivisuudella.
Joensuun kaupungin sivistysjohtaja Jani Kaasinen kaivoi vasta-argumentiksi arkistoista tositteita, joiden mukaan flyygeliin on saatu opetusministeriön rahoitusta.
Kaasisen mukaan kaupungin arkistoista ei löydy tietoa tai dokumentteja siitä, että flyygelin hankintaan olisi käytetty kuntalaisten rahoja.
– Oletus siitä, että kyseessä olisi lahjoitusflyygeli, on käytettävissä olevien asiakirjojen näkökulmasta tarkasteltuna väärä.
Flyygeli ulos ja nuoriso sisään
Yli 400 kiloa painava flyygeli kannettiin ulos yhteisötila Ullakon yläkerrasta maanantaina. Tilaan muuttaa nuorisotalo.
Joensuun kaupungin sivistys- ja hyvinvointijohtaja Jani Kaasinen kertoo, että Tuupovaaran nuorisotalon muutto on osa kaupungin säästöohjelmaa.
– Tällä hetkellä käytössä olevassa tilassa on hajuhaittoja, joten senkin puolesta muutto olisi ollut ajankohtainen, Kaasinen sanoo.
Caroline Kamppilan mukaan säästö on nimellinen.
– Tuupovaarassa olisi ollut muita nuorisotaloksi sopivampia tiloja kuin Ullakko. Talossa on myös yritystoimintaa.
Tuupovaarassa on ennenkin noustu takajaloilleen
Flyygeli ei ole ensimmäinen asia, jonka puolesta tuupovaaralaiset ovat taistelleet sen jälkeen, kun Tuupovaara liitettiin Joensuuhun vuonna 2005. Kyläläiset ovat nousseet vastarintaan muun muassa pankin ja koulun puolesta.
– Flyygelipäätös kertoo siitä, että virkamiehet ja valtuutetut eivät ole tutustuneet eikä heillä ole selkeää kuvaa, millainen Ullakko on, toteaa Kamppila.
Tuupovaarassa asuu vakituisesti noin 600 ihmistä.
Konserttiflyygeli viettää seuraavat kaksi vuotta Joensuun konservatoriolla, josta se siirretään parin vuoden päästä taidemuseolle valmistuvaan suureen juhlasaliin.
