Laura Nevalainen työskenteli kampaajana ja meikkaajana liki 30 vuotta.
Nyt Nevalainen on aloittanut työt Rinnekodeissa, jossa hän tekee lastensuojelutyötä. Hän työskentelee nuorten intensiivihoidossa. Nytkin hän on menossa illalla yövuoroon.
– Aamuyöllä leivon sämpylöitä, jotta pysyisin hereillä.
Uusi työ tuntuu mielekkäältä.
– Mähän olen ihan tämmöisessä kuherruskuukausivaiheessa. Nuorten kanssa työskenteleminen on tuntunut siltä, että olen nyt sillä tiellä, millä kuuluukin olla.
Alanvaihto sai kipinänsä koronapandemiasta, jonka aikana tunne yrittäjän yksinäisyydestä sai Nevalaisen miettimään uutta suuntaa elämälleen.
Aikuiskoulutustuki mahdollisti opiskelun. Ilman sitä Nevalainen ei olisi voinut hankkia uutta ammattia. Siihen ei perheellisellä olisi ollut varaa.
– Jos aikuiskoulutustuen tuomaa turvaa ei olisi ollut, niin en usko, että olisin edes harkinnut alanvaihtoa tai opiskelemaan lähtemistä.
Hoitoalan työvoimapula pahenee
Aikuiskoulutustuen lopettaminen pahentaa työvoimapulaa. Hoitajista ja opettajista on jo paha pula, mutta jatkossa se pahenee. Näin arvioivat alan järjestöt.
Tuen lakkautus ilman korvaavaa järjestelmää voi pahentaa kriittisesti sote-, kasvatus- ja opetusalan jo ennestään vakavaa työvoimapulaa, ilmoittivat yksityistä ja julkista sote-, kasvatus- sekä koulutusalaa edustavat työnantajajärjestöt.
– Kunta-alalla on lakisääteisiä tehtäviä, joihin tarvitaan työvoimaa. Nyt näihin tehtäviin ei saada työvoimaa, sanoo Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen.
Jalonen toteaa, että aikuiskoulutustuki on mahdollistanut työvoimapulasta kärsivien alojen työvoimansaannin. Jalonen sanoo, että tuhannet ihmiset kouluttautuvat juuri sosiaali- ja terveystoimeen sekä varhaiskasvastukseen.
– Jos ajatellaan kuntien ja hyvinvointialueiden työvoimatarpeita, niin tällä aikuiskoulutustuella on ollut tärkeä rooli työvoiman saatavuuden kannalta, Jalonen sanoo.
Jalosen sanoo, että jos yhteiskunta vaatii asioita kunnilta, sen pitää huolehtia myös työvoiman saannista.
Myös Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo, että edessä voi olla sekä työvoimapulaa että työttömyyttä.
– Kyllähän aikuiskoulutustuki on ollut Suomessa maailman paras siihen, että ei ole jämähdetty jollekin alalle, vaan on voitu kouluttaa ihmisiä toiseen ammattiin.
Paavola sanoo, että soteala ja varhaiskasvatusala ovat olleet sellaisia, joihin on vaihdettu muista ammateista.
– Useinhan on ollut niin, että työpaikka on mennyt alta, ja ihmiset ovat alkaneet miettiä, että mistä hitsistä saan töitä. Sitten he ovat lähteneet lähihoitajatutkintoa suorittamaan.
Nyt säästetään, mutta säästöjen seurauksia ei lasketa, Paavola sanoo.
– Nyt menee monessa asiassa lapsi pesuveden mukana. Pahimmassa tapauksessa säästöt lisäävät työttömiä. Ihmisillä ei ole varaa vaihtaa ammattia.
Taloustieteilijä: Aikuiskoulutustuesta voikin säästää
Useat taloustieteilijät ovat arvostelleet sitä, kuinka aikuiskoulutustuki kohdentuu.
Esimerkiksi Helsingin yliopiston makrotaloustieteen professori Niku Määttänen totesi ennen eduskuntavaaleja useassa eri haastattelussa, ettei pidä tukea julkisen talouden näkökulmasta järkevänä.
Määttänen muistuttaa aikuiskoulutustukea ovat käyttäneet suurissa määrin jo valmiiksi hyvätuloiset ja hyvin koulutetut ihmiset, jotka voisivat maksaa oman koulutuksensa.
Tutkimusten mukaan tuki ei ole tehokas työllisyyden parantaja, Määttänen sanoo. Hän toteaa, että aikuiskoulutustuella opiskelevat saattavat viedä opiskelupaikan nuoremmilta, kouluttamattomilta henkilöiltä. Lisäksi tuki on sitä suurempi, mitä parempaa palkkaa sen saaja on aiemmin saanut. Se kannustaa jo hyvässä asemassa olevia jättämään työelämän koulutuksen vuoksi.
Toisaalta Määttänen ymmärtää, että julkinen sektori tarvitsee työvoimaa.
– Ajattelisin, niillä aloilla ihmisillä, joista on suurinta pulaa, niille maksetaan enemmän palkkaa ja sitten nämä ihmiset itse miettivät sen päätöksen.
Niku Määttänen toteaa, että yleisen aikuiskoulutustuen sijaan näille julkisen sektorin aloille voitaisiin esimerkiksi täsmäkouluttaa ihmisiä.
Osaajapula hyvinvointialueilla
Hyvinvointialueilla on kova pula osaajista. Suhteellisesti eniten pulaa on yliopistokoulutuksen saaneista ammattilaisista: sosiaalityöntekijöistä, lääkäreistä, puheterapeuteista ja psykologeista. Tämä käy ilmi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n tuoreesta kyselystä, jossa selvitettiin hyvinvointialueiden täyttämättömiä vakansseja yhden päivän aikana lokakuussa 2023. Lastensuojelussa pula sosiaalityöntekijöistä on erityisen vaikea, sillä lokakuussa täyttämättä oli lähes joka viides tehtävä.
Lastensuojeluun siirtynyt Nevalainen: Nuorempana en olisi ollut valmis tähän työhön
Rinnekodissa nuorten parissa työskentelevä Laura Nevalainen pitää aikuiskoulutuksen lakkauttamista typeränä.
– Kuka näitä töitä sitten tekee?
Hän on puhunut töissä asiasta ja kollegatkin ovat todenneet, että sosiaalialalle kouluttaudutaan usein myöhemmin, ei ihan suoraan koulusta.
– Koen, että en olisi ehkä nuorempana ollut valmis tähän työhön.
Lastensuojelu nuorten kanssa työskenteleminen ja ylipäätänsä sosiaaliala on hänen mukaansa kuormittavaa.
– Eikä palkasta voi sanoa, että tässä nyt rikkaaksi pääsee tulemaan.
