Työryhmä ehdottaa keinoja raskaussyrjinnän kitkemiseksi – Ei riitä, arvioivat palkansaajat

Työryhmä vahvistaisi määräaikaisen työntekijän asemaa siten, ettei häntä saisi asettaa eriarvoiseen asemaan esimerkiksi raskauden tai synnytyksen vuoksi.

Työryhmä esittää lakimuutoksia, joilla kitkettäisiin raskaana tai perhevapaalla olevien syrjintää.

Raskauteen perustuva syrjintä on Suomessa yleistä, ja sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman selvityksen mukaan sitä on kokenut joka neljäs raskaana oleva.

Ministeriön asettamassa työryhmässä olivat virkamiesten lisäksi edustettuina keskeiset työmarkkinajärjestöt.

Palkansaajia edustivat keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava ja työnantajia Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Valtion työmarkkinalaitos ja Suomen yrittäjät.

Muutoksilla pyrittäisiin vaikuttamaan esimerkiksi määräaikaisissa työsuhteissa näkyvään raskaussyrjintään. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisiä esimerkiksi matalapalkkaisilla naisvaltaisilla aloilla.

Työryhmä ehdottaa muun muassa, että tasa-arvolakiin kirjataan, että syrjintä työelämässä koskee myös määräaikaisia työsuhteita.

Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että henkilöä ei saisi asettaa eriarvoiseen asemaan esimerkiksi raskauden tai synnytyksen vuoksi, kun häntä ollaan palkkaamassa määräaikaiseen työsuhteeseen tai hänen työnsä jatkumisesta ollaan päättämässä.

Hallitus on helpottamassa määräaikaisten työsuhteiden solmimista siten, että vastaisuudessa määräaikainen sopimus voitaisiin tehdä alle vuodeksi ilman erityistä perustetta. Nykyisin määräaikaisuudelle pitää olla perusteltu syy.

Työryhmän jäsenet olivat yhtä mieltä siitä, että lakia valmistellessa pitäisi varmistaa, ettei lakimuutos heikennä raskaana olevien tai perhevapaata käyttävien suojaa syrjinnältä. Lain on tarkoitus edetä eduskuntaan syksyllä.

Perhevapaiden osalta ryhmä ehdottaa selvityksen tekemistä vanhempainrahoista ja lastenhoidon tuista sekä vaihtoehtoisista tavoista korvata työnantajille perhevapaista koituvia kuluja.

Työnantajille maksettiin yli 52 miljoonaa euroa korvauksia työntekijöiden perhevapaiden käytöstä vuonna 2023. Perhevapaakorvausta on maksettu vuodesta 2017 alkaen äitien työnantajille. Korvaus on kertaluontoinen ja suuruudeltaan 2 500 euroa.

Lisäksi ryhmä esittää muun muassa täsmennyksiä tasa-arvolakiin siten, että vuokratyövoimaa ostava yritys ei saisi työhön valitessaan asettaa ihmistä huonompaan asemaan raskauden tai vanhemmuuden vuoksi.

Tasa-arvovaltuutetun resursseja tulisi lisätä, ja syrjinnän kanneaikaa ehdotetaan nostettavaksi kahteen vuoteen.

Työryhmässä mukana olleiden palkansaajajärjestöjen mukaan kanneajan pitäisi olla vieläkin pidempi ja esimerkiksi raskaussyrjinnästä määrättävien hyvitysten aiempaa isompia.

Esimerkiksi korkeakoulutettuja edustava Akava toteaa, että syrjinnästä työnantajille koituvien seuraamusten tulisi olla sellaisia, että ne aidosti ehkäisisivät sitä.

SAK ja STTK toivoivat tehokkaampia keinoja

Palkansaajajärjestöt olisivat toivoneet syrjinnän ehkäisyyn kovempia konsteja.

SAK ja STTK katsoivat yhteisessä kannanotossaan nyt esitettyjen toimien olevan riittämättömiä paikkaamaan hallituksen muiden politiikkatoimien haitallisia vaikutuksia. Myös Akavan lausunnossa katsotaan nykyisen hallituksen työelämämuutosten lisäävän syrjintäriskiä.

Palkansaajajärjestöt haluaisivat puuttua muun muassa siihen, että määräaikaisessa työsuhteessa olevien työsuhteita ei jatketa raskauden vuoksi.

Järjestöt olisivat esimerkiksi toivoneet parannuksia työntekijöiden syrjintäsuojaan määräaikaisten työsuhteiden päättämistilanteissa ja tiukempaa linjaa syrjintätapauksia koskevaan todistustaakkaan.

SAK ja STTK katsovat, että määräaikaisten työsuhteiden solmimisen helpottamisen lisäksi myös henkilöperusteisen irtisanomisen kynnyksen madaltaminen, kasvattaa raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä.

Hallitus on muuttamassa lakia siten, että vastaisuudessa henkilöperusteiseen irtisanomiseen riittäisi lain mukaan asiallinen syy. Tällä hetkellä edellytetään asiallista ja painavaa syytä.

Vaikka monet eri alat ovat kirjanneet vanhat perusteet omiin työehtosopimuksiinsa, kaikilla aloilla niin ei ole. Esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitto PAMin kaupanalan sopimuksista kirjaus puuttuu, joten näillä aloilla asian linjaa laki.

Ehdotuksista eväitä kevään riiheen

Raskaus- tai perhevapaasyrjinnän vähentämistä on setvitty eri kulmista kolmikantaisesti jo kolmen eri hallituksen toimesta. Asiaa selvitettiin myös Jyrki Kataisen (kok.) ja Sanna Marinin (sd.) hallitusten aikana.

Lainsäädännön selkeyttämiselle on tarvetta. Tämän vahvisti myös sosiaali- ja terveysministeriön viime vuonna teettämä oikeudellinen selvitys raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä.

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan työryhmän ehdotuksia käsitellään huhtikuun puoliväliriihessä.