Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa edelleen. Itä- ja Länsi-Suomen välillä työttömyydessä on suuria eroja.
Vuoden synkin päivä on takana, mutta kaamos jatkuu vielä. Synkistä ajoista kertovat myös tuoreet työllisyysluvut.
– Kyllä tässä aika kaamoksessa ollaan tällä hetkellä työllisyyden osalta, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.
Ministeriön tuoreen työllisyyskatsauksen mukaan työttömyys on Suomessa kasvanut merkittävästi. Marraskuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 292 400, mikä on 28 100 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Ainoa pieni valopilkku on Räisäsen mukaan se, että lomautusten määrä on selvästi vähentynyt.
Aivan joulun ihmeeksi siitä ei vielä ole.
– Tällä hetkellä ollaan aika heikossa tilanteessa työmarkkinoilla.
Optimistisesti ajatellen voi sanoa, että työvoimaa on tarjolla.
– Meillä on hyvin paljon työttömiä ja sitten myös muuta työvoiman tarjontaa, ja sitä voi tulla työvoiman ulkopuolelta vielä lisää sitten, kun tilanne paranee, Räisänen sanoo.
Korkeilin luku liki yhdeksään vuoteen
Tekijöitä olisi, mutta työpaikkojen määrä on vähentynyt.
Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin marraskuussa vain 22 800, mikä on 21 600 vähemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa. Yhteensä avoimia työpaikkoja oli 44 400, mikä on lähes puolet vähemmän kuin vuosi sitten. Tämä on suoraan vaikuttanut työttömyyden kasvuun.
Kausitasoitettu työttömyys on jo yhdeksässä prosentissa. Se on korkein luku liki yhdeksään vuoteen.
Räisäsen mukaan etenkin pysyvän kokoaikatyön määrä on vähentynyt. Työnantajat suosivat määräaikaisia työsuhteita.
Videolla työ- ja elinkeinominsiteriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen kertoo pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta.
Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa edelleen
Varsinkin pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu on merkittävä.
Heitä on 13 400 enemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömiä on nyt 102 600. Luku ei vielä tavoita koronapandemian pahimpia aikoja, mutta lähestyy sitä.
Pitkäaikaistyöttömien määrä on yli kolmannes kaikista työttömistä ja kasvaa edelleen. Räisäsen mukaan tämä heijastuu koko työmarkkinoihin, sillä pitkäaikaistyöttömyys hidastaa työllisyysasteen nousua. Räisäsen mukaan ongelmia ovat monen pitkään työttömänä olevan osaamisen vanheneminen ja työkykyyn liittyvät tekijät.
Nuorten ja yli 50-vuotiaiden työttömyys kasvussa
Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys on myös nousussa: työttömiä nuoria oli marraskuussa 32 100, mikä on 4 800 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Lisäksi nuorten työttömyysjaksot ovat pidentyneet, ja työttömyyden päättyminen kolmen kuukauden sisällä on vähentynyt.
Vaikka nuorten työttömyys on kasvanut, Räisäsen mukaan tilanne ei ole kriittinen. Nuorten työttömyys on usein lyhytaikaista. Nuoret menevät opiskelemaan tai väliaikaisiin hommiin.
Myös yli 50-vuotiaiden työttömyys on kasvussa.
Alueelliset erot pysyvät
Itä-Suomen ja Länsi-Suomen välillä on suuria eroja työttömyysasteessa. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla työttömyysaste on noin 7 prosenttia, kun taas Pohjois-Karjalassa se on 13,7 prosenttia.
Räisäsen mukaan erot johtuvat elinkeinorakenteista, yrittäjyysaktiivisuudesta ja väestörakenteista.
Räisäsen mukaan ennusteet viittaavat siihen, että talous kääntyy kasvuun ensi vuonna, mutta työttömyys voi hetkellisesti kasvaa, kun useammat ihmiset aktivoituvat työmarkkinoille. Vaikka tilanne on vaikea, Räisänen näkee työmarkkinoilla myös mahdollisuuksia.
– Edellytykset ja eväät työllisyyden kasvulle ovat olemassa, kunhan työpaikkojen kysyntä elpyy, hän toteaa.
