Nuorten työttömys noussut paikoin järkyttäviin lukemiin. Jopa kolmasosa voi olla vailla töitä.
Taantuma runtelee koko Suomea ja työttömyys kasvaa, joskin epätasaisesti. Monessa Länsi-Suomen kunnassa eletään liki täystyöllisyydessä, itärajalla taas työttömyysprosentti huitelee 15–18 prosentissa.
Kuntakohtaiset työttömyyserot ovat moninkertaiset maan eri osien välillä, kuten oheisesta kartasta havaitsee.
Synkintä työttömyys on Pohjois-Karjalan Juuassa ja Lieksassa, ja tilanne on paha myös Puolangalla, Imatralla ja Äänekoskella. Tosin työttömiä oli näissä työttömyyden ”kärkikunnissa” paljon jo vuosi sitten, joten romahduksesta ei voida puhua. Entuudestaan vaikea tilanne on vain huonontunut lisää.
Lukumääräisesti katsottuna työttömiä on eniten Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa, mutta työttömyysprosentit jäävät silti synkimpien seutujen alle.
Matalinta työttömyys on Ahvenanmaalla ja länsirannikolla, Pedersöressä ja Luodossa. Työttömyys pyörii siellä 2–3 prosentissa eli käytännössä kyse on täystyöllisyydestä.
Nuorisotyöttömyys piinaa
Koko maan mittakaavassa työttömyys osuu alle 25-vuotiaisiin vain hiukan maan keskiarvoa enemmän. Mutta kuntakohtaisessa tarkastelussa nuorisotyöttömyys liikkuu paikoin todella korkeissa lukemissa.
Korkeinta nuorisotyöttömyys oli syyskuussa Pohjois-Karjalan Rääkkylässä. Alle 25-vuotiaista oli työttömänä 36,4 prosenttia, nousua vuodessa 10,5 prosenttiyksikköä. Työttömänä oli kahdeksan nuorta, vuosi sitten seitsemän. Rääkkylä on pieni, noin 1 900 asukkaan kunta. Väestö on pääosin iäkästä, nuoria siellä on vähän.
Rääkkylää enemmän työttömyys nousi vain Konnevedellä, 13,4 prosenttiyksikköä, mutta silti sen työllisyystilanne on edelleen Rääkkylää parempi.
Matalinta nuorisotyöttömyys on länsirannikon kunnissa Luodossa, Närpiössä ja Pedersöressä. 2-3 prosenttia.
Kasvumoottoreissa pitkäaikaistyöttömiä
Yli 50-vuotiaiden työttömyydestä ja pitkäaikaistyöttömistä ei ole saatavissa kuntakohtaisia prosenttiosuuksia, joten suora vertailu on hankalaa.
Lukumääräisesti eniten yli viisikymppisiä työttömiä on maan kasvukeskuksissa: pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa ja Oulussa.
Heitä oli eniten Helsingissä, 13 900, luku on noussut vuodessa tuhannella. Nousua on myös muissa isoissa kaupungeissa.
Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden lukumäärätilasto näyttää aika samalta. Eniten heitä on maan kasvumoottoreissa: Helsingissä, Vantaalla, Oulussa ja Espoossa.
99 000 pitkäaikaistyötöntä
Yli 50-vuotiaiden osuus kaikista työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamista työttömistä työnhakijoista oli 36 prosenttia. Heitä oli syyskuussa 99 400 eli 8 100 enemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömiä oli lähes saman verran.
Alle 25-vuotiaita oli työttömänä 31 000 eli 11 prosenttia. Kaikkiaan ministeriön kirjaamia työttömiä oli syyskuussa 279 700.
Eriytyminen jatkuu
Aluekehityksen asiantuntija Rasmus Aro konsulttiyhtiö MDI:stä pelkää, että työllisyyden itä-länsi ero tulee säilymään myös tulevaisuudessa talouden suhdanteista riippumatta.
Aron mukaan lännessä on hyvät edellytykset vahvan työllisyystilanteen säilymiseen, koska alueen laajat pk-ja vientiyrityssektorit tuottavat sietokykyä talouden shokeille ja mahdollistavat hyvän työllisyystilanteen myös tulevaisuudessa.
– Idässä taas on suuri riski korkean työttömyyden säilymiseen tai jopa pahenemisen. Näin pitkälti sen takia, että turisti- ja rahavirtojen näkökulmasta tärkeä Venäjän suunta on nyt hamaan tulevaisuuteen asti poissuljettu. Tämä heikentää alueen houkuttelevuutta investointien kannalta, Aro korostaa.
Kirjoittamalla kunnan nimen laatikkoon voi hakea oman tai haluamansa kunnan työttömyysprosentin. Taulukoita voi myös järjestellä täppäämällä pikkukolmioita sarakkeitten yläreunassa.
