Suomessa on vajaat pari sataa uimahallia, joista noin puolet on heikossa kunnossa. Valtio aikoo leikata liikuntapaikkarakentamisen rahoitusta.
Helena Korpela,
Antti-Jussi Korhonen
Suomalaisia uimahalleja uhkaa kato, jos niitä ei pian saada kuntoon.
– Karkeasti ottaen noin puolet Suomen uimahalleista on ikänsä puolesta käyttöikänsä päässä ja korjaustarpeessa, sanoo liikunnan ja nuorisoasioiden erityisasiantuntija Elsa Mantere Kuntaliitosta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreimman arvion mukaan kaikkien Suomen liikuntapaikkojen korjausvelka on noin 680‒1 335 miljoonaa euroa. Suuri hintahaitari johtuu siitä, onko liikuntahallissa tarvetta myös käyttötarkoituksen muutokselle tai parannuksille. Arviota pelkistä uimahalleista ei ole.
– Summa on merkittävä. Tulevien vuosien haaste on, että kaikkien liikuntapaikkojen korjausvelka alkaa kunnissa kasvaa huimasti, Mantere sanoo.
Suomessa on noin 190 uimahallia. Niistä miltei 130 on rakennettu ennen vuotta 1980. Rapistuvat uimahallit ovat yksi esimerkki siitä, kuinka palvelut voivat tulevaisuudessa muuttua kuihtuvissa kunnissa.
Kolme isoa ongelmaa
Suomen kunnilla on edessään kolme merkittävää ongelmaa: kireä taloustilanne, vähenevä väestö suuressa osassa Suomea sekä liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksen leikkaukset.
Onko tulevaisuudessa kaikissa Suomen kunnissa enää uimahallia?
– Uimahallit ovat merkittäviä kaikenikäisten kuntalaisten liikuttajia. En näe, että uimahallit poistuisivat Suomen kartalta, Kuntaliiton Elsa Mantere sanoo.
Hän kuitenkin uskoo, että uusia ratkaisuja uimahallien toteuttamiseksi tulee tulevaisuudessa lisää.
– Esimerkiksi niin, että kunnat yhdessä rakentavat tai korjaavat uimahalleja ja tulee kuntarajat ylittävää toimintaa, Mantere toteaa.
Luksuksen ja peruspalvelun rajamailla
Kotkassa vietetään paraikaa syyslomaviikkoa ilman ainuttakaan auki olevaa uimahallia. Kouvolassa Kuusankosken uimahalli suljettiin yllättäen lokakuussa, kun sen katosta putosi yllättäen akustiikkalevyjä suoraan altaaseen.
Imatralla uimahalli on rakennettu 1960-luvulla. Sen tulevaisuus on toistaiseksi auki.
– Uimahallit ovat luksuksen ja peruspalvelun rajamailla, sanoo Imatran kaupunginjohtaja Matias Hilden.
Vaikka päätöksiä ei vielä ole, hän arvioi, että Imatralla uimisharrastus on turvattu tavalla tai toisella tulevina vuosina.
– Uimahalli on kuntalaisten tärkeä palvelu. Samaan aikaan se on liikuntapaikoista kalleimpia, mitä on olemassa, Hilden sanoo.
Hygieniataso huononee
Uimahallien rapistuminen ja merkittävä korjausvelka näkyvät tavalliselle kävijälle monin tavoin.
– Esimerkiksi uimahallien laattapinnoitteiden saumat alkavat kulua, jolloin niiden puhtaanapito vaikeutuu, kertoo Uimahalli- ja kylpyläteknisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Vienonen.
Vienosen mukaan vanhat putkistot saattavat kasvattaa riskiä esimerkiksi legionellabakteerin syntymiseen.
Kuntaliiton Elsa Mantereen arvion mukaan tulevaisuudessa kunnissa rakennetaan sekä kylpylämäisiä että tavallisia uimahalleja.
– Tärkeintä on, että uimahallit ovat kansalaisten saavutettavissa ja hinnat olisivat sellaisia, että niissä on mahdollista käydä, Mantere sanoo.
Juttua varten on myös haastateltu Uimahalli- ja kylpyläteknisen yhdistyksen hallituksen jäsentä Jussi Ritolaa.
