Tiistaina puolenpäivän aikaan tuli tieto, että Ukraina on iskenyt ensimmäistä kertaa amerikkalaisilla ATACMS-ohjuksilla Venäjän puolelle.
Iskusta Brjanskin alueelle Karatševin kaupunkiin kertoi ensin uutistoimisto RBK-Ukraina.
Venäjä on vahvistanut tiistain vastaisena yönä tehdyn iskun Brjanskiin.
Vielä tiistaina iltapäivällä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ei vahvistanut tietoa, että Ukraina olisi käyttänyt iskussa ATACMS-ohjuksia.
Sen sijaan hän sanoi, että Ukraina aikoo käyttää pitkän kantaman ohjuksia taistelussa.
Kokosimme tähän juttuun, mitä iskuja edeltävistä tapahtumista tiedetään.
1. Miten Bidenin hallitus muutti tiukkaa ohjuslinjaustaan?
Viikonloppuna useat mediat kertoivat, että Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hallinto on antanut Ukrainalle luvan käyttää amerikkalaisvalmisteisia pitkän kantaman ohjuksia iskuissa, jotka ulottuvat Venäjän maaperälle. Valkoinen talo ei ole vieläkään julkisesti vahvistanut iskulupaa.
Kyseessä ovat noin 300 kilometrin päähän yltävät ATACMS-ohjukset. Aiemmin Bidenin hallinto salli ohjusten käytön vain Ukrainan rajojen sisällä. Ukraina oli pyytänyt lupaa jo kuukausien ajan.
2. Miksi ohjukset sallittiin?
Bidenin linjanmuutoksen pääsyynä pidetään useimmissa arvioissa sitä, että Venäjä on pyytänyt ja saanut Pohjois-Korealta apua sotaan, Kurskin rintamalle.
Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottaja Matthew Miller sanoi maanantaina, että Venäjä on lähettänyt rintamalle tuekseen noin 11 000 Pohjois-Korean sotilasta. Millerin mukaan pohjoiskorealaiset ovat jo osallistuneet taisteluihin Kurskin alueella Venäjällä.
– Aasian maan armeijan tuominen konfliktiin Euroopassa on laajamittainen eskalaatio Venäjältä, Miller sanoi.
Ukraina aloitti elokuussa yllätyshyökkäyksen Kurskissa ja onnistui tunkeutumaan Venäjän maaperälle. Alueella käydään kiivaita taisteluja.
3. Minne Ukraina todennäköisesti iskee?
Yhdysvaltalaismediat arvioivat etukäteen, että ohjuslupa koskisi aluksi iskuja Kurskin alueelle.
The New York Timesin mukaan tarkoitus on lähettää viesti nimenomaan pohjoiskorealaisille siitä, että he eivät ole tervetulleita.
Ukrainalla voisi olla tähtäimessä pari sataa kohdetta Venäjällä, arvioi ISW-tutkimuslaitos.
Kohteena olisi etenkin lentokenttiä sekä koulutus- ja kokoontumispaikkoja. Kurskin lisäksi näitä kohteita on esimerkiksi idässä Rostovin alueella, joka on itärintaman tärkeä tukialue.
Pitkän matkan ohjukset voisivat auttaa Ukrainaa torjumaan Venäjän iskuja infrastruktuuria vastaan talven tullen.
4. Mikä on iskujen vaikutus sodan kulkuun?
Monien asiantuntijoiden mielestä Bidenin hallinnon ohjuslupa tulee Ukrainan kannalta liian myöhään. Lisäksi Ukrainalla on käytössään vain rajallinen määrä ATACMS-ohjuksia.
Ukrainan ohjusiskujen vaikutusta rintamalla voi pienentää myös se, että tieto ohjuspäätöksestä vuodettiin julkisuuteen ennen kuin Ukraina ehti iskeä. Venäjä on voinut siirtää kalustoaan kauemmas rajasta.
5. Miten Venäjä reagoi iskulupaan?
Venäjällä on reagoitu kovasanaisesti.
Parlamentin ylähuoneen jäsen Vladimir Džabarov sanoi uutistoimisto Tassin mukaan maanantaina, että Bidenin hallinnon päätös on iso askel jopa kohti kolmatta maailmansotaa.
Tänään tiistaina kerrottiin, että presidentti Vladimir Putin on hyväksynyt päivitetyn ydinasedoktriinin. Asetuksen mukaan Venäjä voisi harkita ydinaseiden käyttöä myös sellaisia maita vastaan, joilla ei ole ydinaseita, mutta jotka sotilasliiton jäsenenä saavat tukea ydinasevaltiolta.
Ylen kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen arvioi, että Venäjän johdolla tuskin on halua ryhtyä suoraan sotaan Nato-maiden kanssa.
Venäjä on myös luvannut vastata ohjuspäätökseen, mutta ei ole sanonut miten.
Maanantaina kerrottiin Suomen ja Saksan välisen merikaapelin katkeamisesta. Pidetään mahdollisena, että kyse on sabotaasista. Asiantuntijat ovat kuitenkin olleet haluttomia liittämään tapausta suoraan Venäjään.
6. Mikä on Trumpin kanta?
Euroopan unionin ulkopoliittisessa johdossa Bidenin linjausta on arvioitu myönteisesti.
EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen edustaja Josep Borrell toivoo, että myös EU-maat voisivat sallia aseiden käytön iskuihin Venäjän sisälle.
EU ei ole asiassa yhtenäinen. Saksan liittokansleri Olaf Scholz on toistanut, että Saksa ei ole valmis antamaan ohjuksiaan Ukrainalle.
Yhdysvalloissa Donald Trump palaa presidentiksi tammikuussa. Toistaiseksi ei ole tietoa, miten hän suhtautuu Bidenin Ukrainalle myöntämään lupaan käyttää amerikkalaisohjuksia. Trump voi mahdollisesti perua päätöksen.
Venäjän hyökkäyssota on tänään tiistaina kestänyt jo tuhat päivää.
Voit seurata päivittyvää uutista Venäjän hyökkäyssodasta tästä linkistä.
Lisätty 19.11. klo 18.40: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kommentit ATACMS-ohjusten käytöstä Venäjällä.
