Jihadistiryhmä Hayat Tahrir al-Shamin (HTS) johtama kapinalliskoalitio on vallannut suuren osan Syyrian toiseksi suurimmasta kaupungista Alepposta.
Syyrian hallinnon mukaan sen joukot ovat vetäytyneet taktisesti ja aikovat tehdä vastahyökkäyksen.
Venäjä on jo ehtinyt tehdä ilmaiskuja kapinallisryhmiä vastaan ja Ukraina iloita kapinallisten menestyksestä.
Mitä Syyriassa oikein tapahtuu?
Yle kokosi vastaukset viiteen keskeiseen kysymykseen.
Ketkä ovat hyökänneet Aleppoon?
Jihadistiryhmä HTS on Syyrian Al-Qaidasta irtautunut ääri-islamistinen ryhmä, joka on hallinnut alueita Idlibin maakunnassa Turkin vastaisella rajalla.
Esimerkiksi Yhdysvallat on luokitellut järjestön terroristiseksi.
Järjestö muistuttaa ideologialtaan ja toimintatavoiltaan Afganistania hallitsevaa Talibania, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toni Alaranta.
– Ryhmä ei aja mitään globaalia jihadia, vaan keskittyy paikalliseen toimintakenttään. Se on pyrkinyt myös maltillistamaan omaa julkikuvaansa ja toimintaansa Idlibissä, jotta se saisi kansalaisten hyväksyntää.
Hallitsemilleen alueille HTS on perustanut valtiollisia rakenteita, kuten ministeriöitä ja poliisivoimat, Alaranta kertoo.
Ryhmän johtaja Abu Mohammad al-Julani on aiemmin ollut Syyrian Isisin ja Al-Qaidan johtohahmoja.
Aleppon vallanneisiin kapinallisiiin kuuluu HTS:n ohella myös Assadin diktatuuria vastustavia demokraattisia ryhmiä, Alaranta kertoo.
Miksi Aleppo vallattiin juuri nyt?
Alarannan mukaan hyökkäystä on todennäköisesti valmisteltu pitkään.
HTS on hyvin varusteltu ryhmä, ja se on tehnyt Turkin kanssa yhteistyötä.
– Turkki on selvästi näyttänyt operaatiolle nyt vihreää valoa, tutkija sanoo.
Turkki yrittää Alarannan mukaan todennäköisesti painostaa operaatiolla Syyrian hallitsijan Bašar al-Assadin neuvottelupöytään. Turkki haluaa esimerkiksi palauttaa syyrialaisia pakolaisia takaisin Syyriaan.
Hetki operaatiolle on otollinen, sillä Assadin hallinnon tukijoiden huomio on muualla.
Äärijärjestö Hizbollah on kärsinyt tappioita Libanonin sodassa Israelia vastaan, Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa eikä Irankaan ole kyennyt reagoimaan tilanteeseen, Alaranta kertaa.
Mikä on lännen kanta kapinaan?
Lännen näkökulmasta on positiivista, että Iranin ja Venäjän tukema Assadin hallinto kärsii tappioita.
Siksi esimerkiksi Ukrainan entinen ulkoministeri Dmytro Kuleba kuvasi kapinallisten etenemistä lupaavaksi.
Tätä myös syyrialaiset kapinalliset ovat käyttäneet hyväkseen, Alaranta sanoo.
Sosiaalisessa mediassa on esimerkiksi levinnyt videoita, joissa kapinalliset väitetysti pitävät keltaisia käsinauhoja. Värin voi ajatella viittaavan ukrainalaisiin sotilaisiin.
Videoiden todenperäisyyttä ei ole voitu varmistaa, mutta Alarannan mukaan on selvää, että kapinalliset pyrkivät luomaan itsestään positiivista kuvaa Ukraina-vertauksilla.
– He korostavat, että Venäjä on yhteinen vihollinen: Venäjä tappaa samalla tavalla siviilejä Ukrainassa ja Syyriassa.
Alaranta huomauttaa, että lännen kanta kapinallisryhmien menestykseen ei ole kuitenkaan yksioikoinen, sillä suurin kapinallisryhmä HTS on lännen silmissä terroristijärjestö.
Yhdysvaltain kannalta tilannetta mutkistaa sekin, että sen tukemat demokraattiset kurdijoukot hallitsevat osaa Alepposta. Riskinä on, että HTS:n joukot hyökkäävät kurdeja vastaan.
Mitä tekee Venäjä?
Venäjä on Syyrian ja maata johtavan diktaattori Bašar al-Assadin pitkäaikainen liittolainen.
Assadin hallinnolle Venäjän aseellinen tuki on ollut erittäin tärkeä jo 13 vuotta jatkuneen sisällissodan aikana, Alaranta sanoo.
Venäjän ainoa Lähi-idän sotilastukikohta sijaitsee Syyriassa, eli siitä näkökulmasta Syyria on myös Venäjälle tärkeä.
Venäjä on jo tehnyt ilmaiskuja kapinallisia vastaan ja iskenyt Aleppoon ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2016.
Jos Venäjä ryhtyisi massiivisiin ilmapommituksiin, niin se vaikuttaisi jo merkittävästi kapinallisryhmien toimintaan, Alaranta arvioi.
Ukrainan sota sitoo kuitenkin Venäjää.
Alarannan mukaan Venäjä voisi olla myös valmis tekemään yhteistyötä kapinallisryhmien kanssa, jos Assadin asevoimat paljastuvat heikoiksi.
– HTS ryhmä jo lähetti Venäjän suuntaan tiedotteen, jossa se totesi, että Venäjän ei kannata jäädä riippumaan Assadiin vaan HTS ryhmän kanssa voi myös tehdä yhteistyötä.
Mikä merkitys kapinalla on Syyrian sisällissodalle?
Alaranta pitää Aleppon valtausta erittäin suurena käänteenä, jos kapinallisryhmät onnistuvat pitämään kaupungin hallussaan.
Alueen valtiot ovat jo alkaneet pitää Assadia sisällissodan voittajana ja alkaneet palauttaa suhteitaan Assadin hallintoon.
– Jos Assadin hallinto on aseellisesti niin huonossa jamassa, että se menettää Aleppon, niin kyllä siitä voi aikamoinen ketjureaktio alkaa.
Potentiaalisesti kehitys voisi jopa johtaa Assadin diktatuurin kaatumiseen, jos tilannetta haluaa tulkita positiivisesti, Alaranta pohtii.
Hän pelkää kuitenkin, että väkivaltaisuudet jälleen kiihtyvät Syyriassa.
– Se ei tietenkään kuulosta hyvältä siviiliväestön kannalta.
Korjattu Aleppon linnoituksen kuvatekstiä 1.12.2024 klo 10.07. Tarkennettu, että kuvassa näkyy linnoituksen ympäristön kärsimiä sisällissodan tuhoja lauantaina.
