Suomalaisten apu sodan runtelemalle Ukrainalle on vähentynyt sodan alkumetreistä, mutta avustusjärjestöjen mukaan apu on silti edelleen poikkeuksellisen suurta.
Tavallisin tapa auttaa Ukrainaa sodan keskellä on antaa rahalahjoituksia. Ne ohjautuvat suurille ja kansainvälisestikin tunnetuille toimijoille.
Suomen Punaiselle Ristille lahjoitettiin toissa vuonna (2022) yli 39 miljoonaa euroa konfliktista kärsivien auttamiseen Ukrainassa.
Vaikka summa putosi viime vuonna noin viiteen miljoonaan, ovat suomalaiset edelleen raottaneet kukkaron nyörejään poikkeuksellisen innokkaasti.
– Harvoin missään keräyksissä päästään tällaisiin lukuihin, muistuttaa SPR:n varainhankintajohtaja Sirpa Solehmainen.
Ukrainassa tarvittava apu vaihtelee suuresti jo pelkästään maan suuren koon vuoksi.
– Kaikki ukrainalaiset eivät ole pommitusten keskellä, mutta kriisi vaikuttaa silti kaikkiin. Sodalla on monenlaisia humanitaarisia, yhteiskunnallisia ja sosiaalisia vaikutuksia, sanoo SPR:n kansainvälisen avun tuki- ja koordinaatioyksikön päällikkö Toni Jokinen.
Suomalaiset ovat tukeneet Kirkon Ulkomaanavun työtä Ukrainassa 14 miljoonalla eurolla. Siitä merkittävä osa on mennyt koulutuksen tukemiseen kriisialueella.
– Kriiseissä koulu on paikka, joka suojelee lapsia. Se luo rutiineja ja normaalin arjen tunteen kaaoksen keskellä, toteaa humanitaarisen viestinnän asiantuntija Ulriikka Myöhänen.
Hänen mukaansa Ukrainalle kohdennettua tukea tulee edelleen, vaikka määrä onkin vähentynyt sodan ensimmäisiin kuukausiin verrattuna.
– Lahjoitushalukkuus on jatkunut pidempään kuin yleensä tällaisissa tilanteissa.
Tuki lapsille ja perheille
Myös Suomen UNICEFissa tunnistetaan harvinaisen suuri auttamisen halu Ukrainan kriisin keskellä.
Helmikuun 2022 jälkeen suomalaiset ovat lahjoittaneet järjestön kautta Ukrainaan kymmeniä miljoonia euroja.
– Perheitä on autettu esimerkiksi tukemalla terveydenhuoltoa ja jakamalla käteistä perustarvikkeiden hankintaan, kertoo viestinnän asiantuntija Noora Pohjanheimo.
Olemme havainneet väsymystä sotaan liittyvään uutisointiin ja myös lahjoitushalukkuuteen. Lasten kannalta tilanne on kuitenkin edelleen erityisen haastava ja tuen tarve jatkuu suurena.
Noora Pohjanheimo, UNICEF
UNICEFille yksi keskeinen auttamisen tavoite on sodan jaloissa olevien lasten mielenterveys. Siksi suomalaisten mahdollinen auttamisväsy huolestuttaa.
– Olemme havainneet väsymystä sotaan liittyvään uutisointiin ja myös lahjoitushalukkuuteen. Lasten kannalta tilanne on kuitenkin edelleen erityisen haastava ja tuen tarve jatkuu suurena niin nyt kuin tulevaisuudessakin, Pohjanheimo sanoo.
Pelastakaa lapset ry:n viestintä- ja brändipäällikkö Satu Suontaa sanoo, että lähes 15 miljoonaa Ukrainassa asuvaa on humanitäärisen avun tarpeessa. Sodan alkamisen jälkeen maan lapsiköyhyys on noussut peräti 82 prosenttiin.
– Sotaa pakoon lähteneillä ja takaisin palanneilla perheillä ei ole kotia, ja vedestä, sähköstä ja kaasusta on pulaa.
Suontaan mukaan suomalaisilla on suuri halu auttaa maailman kriisien keskelle joutuneita lapsia. Yksi kriisi voi viedä tukea toiselta.
– Gazan akuutti ja vakava tilanne voi vaikuttaa jonkin verran Ukrainaan kohdentuvien avustusten määrään. Uskon silti, että Ukrainan tilanteella on edelleen suomalaisille erityinen merkitys.
Suomen World Visionin kautta Ukrainaan on mennyt sodan aikana apua yli kahden miljoonan euron edestä. Summasta noin puolet on tullut yksityisinä lahjoituksina.
– Ukrainan hätäapukeräys on saanut järjestömme historiassa eniten lahjoituksia. Siihen lahjoitetaan yhä eniten, sanoo varainhankinta- ja viestintäjohtaja Hannele Pulliainen.
Vapaaehtoiset isossa roolissa
Oma roolinsa ukrainalaisten auttamisessa on vapaaehtoisjärjestöillä.
Keväällä 2023 perustetun FinEst Volunteersin kautta huminataarista apua Ukrainaan on toimitettu tähän mennessä noin 235 000 euron edestä.
Yhdistys tarjoaa tukea niin rintamalla oleville sotilaille kuin siviileillekin, kertoo yhdistyksen hallituksen sihteeri Tarja Hirttiö.
– Lähetämme rintamalle paljon erilaisia hygieniatuotteita kuten kuivasuihkuja, terveyssiteitä ja wc-paperia. Lisäksi sotilaille menee esimerkiksi kuiva- ja säilykeruokaa, hyönteiskarkotteita, vitamiineja ja paljon muuta, Hirttiö sanoo.
Siviileille jaettava apu on pääasiassa hygieniatuoteita ja vaatteita.
Hirttiö kertoo, että FinEst Volunteers kerää rahalahjoituksia, joilla ostetaan pääosin Ukrainassa valmistettuja tuotteita.
– Minimoimme näin kuljetuksista aiheutuvia kustannuksia ja apu on perillä nopeammin. Samalla autamme useampia ukrainalaisia tuotevalmistajia ja myyjiä.
Sodasta Euroopassa on tullut valitettavasti arkipäivää. Rahallinen tuki myös humanitääriselle avulle on vähentynyt.
vapaaehtoinen Tarja Hirttiö
Vaikka suomalaisten halu auttaa Ukrainaa on edelleen korkealla, jonkinlaista hiipumista on näkyvissä myös vapaaehtoisjärjestön arjessa.
– Sodasta Euroopassa on tullut valitettavasti arkipäivää. Rahallinen tuki myös humanitääriselle avulle on vähentynyt jonkin verran, kertoo parhaillaan avustusmatkalla Ukrainassa oleva Tarja Hirttiö.
