Yle vieraili ukrainalaisella sähkönjakeluasemalla, johon Venäjä on iskenyt sodan aikana 11 kertaa.
KIOVA Ukrainalaisella sähkönjakeluasemalla on järeät turvatoimet. Perille vievällä tiellä on kaksi tarkastuspistettä, ja läheisellä pellolla on ilmatorjuntajärjestelmä. Kuvaaminen sallitaan vain tietyistä kulmista, eikä sijaintia saa paljastaa.
Turvatoimet ovat ymmärrettäviä, sillä Venäjä on iskenyt tänne sodan aikana 11 kertaa.
Siksi asemaa hallinnoivan Ukrenergo-yhtiön työntekijät suhtautuvat epäillen Kremlin tiistaina kertomaan lupaukseen, ettei Venäjä iskisi Ukrainan energiainfrastruktuuriin seuraavan 30 päivän aikana.
– Viimeiset kolme vuotta olemme eläneet tilanteessa, jossa odotamme joka yö seuraavaa massiivista ilmaiskua. Olen tässä asiassa pragmaatikko: uskon lupaukseen vasta silloin, kun se toteutuu, sanoo Ukrenergon hallituksen puheenjohtaja Oleksi Breht.
Myöskään aseman relesuojausinsinööri Oleksandr Maljun ei luota Venäjän lupaukseen.
– Jos tarkastellaan heidän lupauksiaan vuodesta 2014, kaikki on tapahtunut päinvastoin.
Maljun oli vuorossa silloin, kun Venäjä iski sähköasemalle ensimmäistä kertaa lokakuussa 2022. Iskun aikana kaikki työntekijät olivat onneksi pommisuojassa, eikä kukaan kuollut tai loukkaantunut.
Sen sijaan sähköasema sai useita vaurioita. Rakennukseen osui ohjus, ja sähkönjakelu katkesi yli vuorokaudeksi.
Jokaisen iskun jälkeen vauriot on korjattu, ja lyhyen tauon jälkeen sähköaseman toiminta on käynnistynyt uudelleen.
Useita suojatoimenpiteitä
Ukrenergolla on 95 sähkönjakeluasemaa, joista 62 on saanut Venäjän hyökkäyssodan aikana vaurioita. Kolmessa vuodessa Venäjä on tehnyt yli 45 laajaa iskua Ukrainan energiainfrastruktuuriin.
Ylen näkemä sähköasema saa sähköä kolmesta tuotantolaitoksesta, muun muassa Kiovan vesivoimalasta, ja jakaa sitä eteenpäin puolelletoista miljoonalle kotitaloudelle.
Aseman päärakennusta suojataan nyt ulkoisilla metallisilla rakenteilla. Ympäröivälle alueelle on asennettu tukirakenteena toimivia metallihäkkejä, jotka on täytetty kivimurskalla.
– Meillä on yhteensä 200 kilometriä suojakehikkoja, joiden täyttämiseen on käytetty 600 000 tonnia irtonaisia materiaaleja, Ukrenergon hallituksen puheenjohtaja Oleksi Breht kertoo.
Erityisen haavoittuvia ovat automaattimuuntajat, joiden katossa olevat korkeajännitteiset läpivientieristimet saavat ensimmäisinä vaurioita ilmaiskuissa.
Sähkönjakeluasema, jolla Yle pääsi vierailemaan, on saanut Islannilta lahjoituksena 30 läpivientieristintä. Ne voi asentaa tarvittaessa vaurioituneiden tilalle.
Tähtäimessä vihreä siirtymä
Energiajärjestelmän toimivuuden voi varmistaa myös muilla tavoin kuin fyysisesti suojaamalla.
Yksi keinoista on järjestelmän hajauttaminen. Silloin sähköntuotanto ja -jakelu siirtyy yhä pienempiin yksiköihin paikalliselle tasolle.
Myös sähkönvarastointiratkaisuja on kehitetty. Esimerkiksi suomalainen Cactos-yhtiö on asentanut noin 130 kilowattitunnin akuston Kiovaan DTEK-energiakonsernin käyttöön.
Toinen keino on siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin. Tässä suuri rooli on YK:n kehitysohjelmalla UNDP:lla.
Se tukee aurinko-, tuuli-, vety- ja biokaasuenergian osuuden kasvua Ukrainan energiantuotannossa ja sitouttaa muita maita auttamaan Ukrainaa.
– Toimimme jo yhteistyössä Norjan, Tanskan ja Islannin kanssa ja odotamme Suomen liittyvän mukaan, kertoo Ylelle UNDP:n vihreän siirtymän ohjelmajohtaja Julija Rybak.
Siirtyminen uusiutuvaan energiaan ja energialähteiden hajauttaminen ovat kuitenkin pitkiä prosesseja. Ukrainan energiajärjestelmä tarvitsee suojausta välittömästi.
Keskiviikon vastaisena yönä Venäjä teki jälleen kerran laajan ilmaiskun muun muassa energiainfrastruktuuriin – heti sen jälkeen, kun oli tullut tieto Venäjän lupauksesta olla tekemättä niin.
– Noin 20 000 asiakasta jäi ilman sähköä. Se saatiin palautettua heille aamuksi, mutta joitakin tuhoja joudumme korjaamaan useita kuukausia, Ukrenergon johtaja Oleksi Breht sanoo.
