lauantai, 16 marraskuun

Donald Trumpin suunnitelmat Ukrainan ja Venäjän välisen sodan lopettamiseksi ovat yhä epäselviä.

Ukrainassa odotetaan tietämättöminä, miten Donald Trumpin valtakausi tulee vaikuttamaan Venäjän ja Ukrainan väliseen sotaan.

Ukrainan sotatilanne on ollut vaikea. Talven tullen tilanne tulee vain hankaloitumaan, sillä Venäjä on vahingoittanut Ukrainan sähkön- ja lämmöntuotantoa useammilla alueilla. Tämä saattaa aiheuttaa jopa 20 tunnin sähkökatkoksia.

Kiovassa työskentelevä Ylen toimittaja Justas Stasevskij kertoo, että Ukrainassa koetaan sotaväsymystä. Ihmiset toivovat, että Trump voisi olla toivon kipinä mahdollisesta rauhasta Ukrainan ehdoilla.

Samaa kertoo myös sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö. Hän kuvaa, että vaikka Euroopassa Trumpin arvaamattomuus nähdäänkin pääsääntöisesti uhkana, Ukrainassa Trump näyttäytyy jopa toiveikkaana avainhenkilönä.

– Viranomaiset ovat puhuneet, että Trumpin valtaannousu voisi kiihdyttää prosessia, joka johtaa sodan päättymiseen.

Riski ja mahdollisuus

Se, miten Donald Trump aikoisi sodan päättää, on epäselvää. Käihkö sanoo, että Trump on sekä riski että mahdollisuus.

– Trump saattaa vähentää Ukrainan tukea radikaalisti tai lisätä sitä. Tai tehdä jotain uutta sodassa, kuten esimerkiksi poistaa aseiden käytön poliittisia rajoituksia.

Käihkö kertoo, että Ukraina on ollut jo pidemmän aikaa tyytymätön lännen antamaan tukeen.

– Ukrainaa on tuettu sen verran, että se on kyennyt jatkamaan sotaa, mutta kuitenkin niin vähän, ettei Ukraina ole kyennyt päättämään sitä.

Käihkö muistuttaa myös siitä, että Eurooppakin kykenee vaikuttamaan sodan kulkuun. Kaikkea vastuuta sodasta ei pidä sysätä Yhdysvaltojen niskaan.

– Euroopalla on suuri rooli ja vastuukin yrittää vaikuttaa Trumpin päätöksentekoon.

Ei haluta sotia eikä myöntyä

Viime viikolla julkaistiin Kiovan kansainvälisen sosiologian instituutin tekemä mielipidemittaus, jonka mukaan 32 prosenttia ukrainalaisista hyväksyisi alueluovutukset Venäjälle, jos sillä saataisiin kestävä rauha.

Luku oli kaksi vuotta sitten noin 8-10 prosenttia.

Ilmari Käihkö kuitenkin muistuttaa, että tällaisia mielipidemittauksia täytyy tarkastella kriittisesti. Kyselyistä ei nimittäin ilmene keiltä asiaa on kysytty ja millaisessa tilanteessa.

Tänään lauantaina presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti, että Ukrainan on tehtävä kaikkensa sen eteen, että sota loppuisi diplomaattiseen ratkaisuun ensi vuonna. Käihkö ei osaa arvioida, millaisiin myönnytyksiin Ukraina tai Venäjä voisivat suostua rauhan saavuttamiseksi.

Ukrainalle myönnytykset ovat kuitenkin ongelmallisia.

– Ihmiset eivät tahdo lähteä sotaan, mutta he eivät myöskään halua tehdä myönnytyksiä Venäjälle. Tämä on pidemmän päälle tilanteena sietämätön, tutkija Käihkö sanoo.

Jaa.
Exit mobile version