Lähiviikot näyttävät, pystyykö Ukraina pysäyttämään asemien sisään tunkeutuneet venäläiset vai onko syntymässä läpimurto.
Ukrainan joukot ovat ajautuneet ahtaalle itärintamalla. Edessä saattaa olla sodan merkittävä käänne.
Venäjän joukot aloittivat panssaroiduilla voimillaan noin viikko sitten suuren hyökkäyksen Ukrainan sotarintaman eteläosassa, Vuhledarin länsipuolella.
Avoimista lähteistä sotaa seuraavan Black Bird Groupin analyytikko Pasi Paroinen kertoo Ukrainan rintaman murtuneen paikallisesti ja Venäjän edenneen viikossa jopa kymmenen kilometriä.
– Pahimmassa tapauksessa ollaan siinä pisteessä, että romahdus on käynnissä paikallisesti, Paroinen sanoo.
Tuleva viikko näyttää, pystyvätkö ukrainalaiset pitämään rintaman koossa vai onko kyseessä läpimurto.
– Tässä selkeästi murtauduttiin ukrainalaisten asemiin sisälle. Mutta se, että voitaisiin puhua läpimurrosta, niin silloin pitäisi edetä asemien läpi myös aika rivakasti syvyyteen, Paroinen kuvailee.
Ukrainan armeijan tilanne käy jatkuvasti yhä vaikeammaksi, Paroinen toteaa. Venäjä pystyy valtaamaan maa-alaa nopeammin kuin koskaan sodan aikana sitten kesän 2022, hän sanoo. Nyt tapahtuneen etenemisen myötä venäläiset ovat saaneet haltuunsa kukkulamaaston, josta hyökkäyksen jatkaminen loivaan alamäkeen on entistä helpompaa.
Missä kunnossa Ukrainan armeija on?
Kyseinen Donetskin alue on pääosin avaraa peltomaata, jolla ei ole suurta strategista merkitystä. Olennaisempaa onkin kiinnittää huomio Ukrainan armeijan tilaan.
Venäjä pystyy siirtämään hyökkäyksensä painopistettä jatkuvasti. Venäjä etsii Ukrainalta heikkoja kohtia, johon iskut kohdistetaan.
Ukrainan armeija kärsii yhä pahenevasta miehistöpulasta, Paroinen kertoo. Armeija elää ikään kuin kädestä suuhun.
Ukrainalla ei ole reservejä, vaan se joutuu irrottamaan rintamalta vastarintaan pystyvän yksikön, jolloin sen kohdalle syntyy heikko kohta.
Paroisen mukaan Ukrainan kesällä suorittama osittainen liikekannallepano on epäonnistunut. Miehiä ei ole saatu tarpeeksi rintamalle ja nyt sotilaita etsitään mistä tahansa.
Paroinen arvostelee myös Ukrainan tapaa perustaa jatkuvasti uusia prikaateja vasta koulutetuista miehistä. Uudet prikaatit ovat täysin kokemattomia rintamalle mennessään. Samaan aikaan kokeneista joukoista koostuvat vanhat prikaatit käytetään loppuun sen sijaan, että niitä täydennettäisiin uusilla sotilailla.
Vaikka Venäjä ei Donetskissa hyökkäämällä saavuta suuria strategisia menestyksiä, se kuluttaa jatkuvasti Ukrainan voimia.
Tulevatko pohjoiskorealaiset Kurskiin?
Paroisen mielestä Ukrainan operaatio Venäjän maaperällä Kurskin alueella toimii nyt Venäjän hyväksi. Ukraina puolustaa parhailla voimillaan Kurskista valtaamaansa aluetta. Venäjä pystyy vähitellen kuluttamaan puolustajia, joita tarvittaisiin esimerkiksi Donetskissa.
– Se on oikeastaan hyvä taistelu heille [venäläisille]. Hyviä ukrainalaisia joukkoja aika epäedullisessa asemassa. Se on hyvä kulutustaistelu heille ja sitä tullaan jatkamaan.
Paroinen pohtii myös, mitä roolia Kurskin alueelle ilmeisesti tuleville pohjoiskorealaisille sotilaille on mietitty.
– Käytetäänkö heitä voimakkaana iskuosastona jollain suunnalla, vai käytetäänkö heitä hiljaisemmilla sektoreilla, että sieltä saadaan vapautettua venäläisiä irti?
Venäläisten tavoitteet
Paroinen uskoo, että Venäjä jatkaa vähittäistä etenemistään laajalla rintamalla.
Donetskin alueella päätavoite lienee Pokrovskin kaupunki, joka on liikenteen solmukohta. Pokrovsk oli venäläisten tavoite jo kesällä, mutta Ukraina onnistui pääosin pysäyttämään Venäjän etenemisen tällä suunnalla. Mies- ja kalustotappiot olivat molemmin puolin suuret.
Paroisen mukaan Venäjä pyrkinee saartamaan Pokrovskin etelämpää.
Toinen Ukrainan merkittävä linnoituskaupunki on Kurahove, joka Paroisen arvion mukaan joutuu antautumaan muutaman viikon sisällä. Ennen sotaa noin 18 000 asukkaan kaupunki on sodan kuluessa muuttunut itäistä rintamaa tukevaksi linnakkeeksi.
Paroinen seuraa nyt erityisesti sitä, pystyykö Venäjä jatkamaan menestystään eteläisellä rintamalla vai joutuvatko hyökkääjät pysähtymään ja vetämään henkeä. Häntä kiinnostaa myös, miten Ukraina pystyy hillitsemään Venäjän etenemistä esimerkiksi siirtämällä joukkoja jostain muualta.
Jos Venäjän rynnistys jatkuu, voi sota muuttua liikesodankäynniksi, jossa rintamalinjat hämärtyvät. Se on väsyneelle puolustajalle entistä vaikeampaa.
Jos Ukrainalla olisi vastahyökkäyskykyä, liikkuva sodankäynti voisi tuoda sille etuakin, mutta Paroisen mukaan kaikki vastahyökkäyksiin kykenevät Ukrainan joukot ovat joko kiinni Kurskissa tai kulutettu loppuun.
