Julkisuuteen on useita kertoja nostettu aseleponeuvottelujen takarajaksi 20. huhtikuuta.
Ukrainan ja Venäjän väliseen aselepoon liitetyt tärkeät päivämäärät lähestyvät.
Julkisuuteen on useita kertoja nostettu aseleponeuvottelujen takarajaksi 20. huhtikuuta. Ukraina on jo suostunut aselepoon, joten pallo on nyt Venäjällä.
Esiin on noussut myös Venäjän voitonpäivä eli 9. toukokuuta. Voitonpäivänä Venäjä muistaa natsi-Saksasta saatua voittoa ja sen vaatimia uhrauksia.
Asiasta keskustelivat Ylen aamussa Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta sekä Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja Christian Perheentupa.
Elorannan mukaan Ukrainan sodan tilanne on tällä hetkellä pääosin vakaa. Suuri kuva on, että Venäjällä on edelleen pienoinen ote. Ukraina on kuitenkin tehnyt tehokkaita vastahyökkäyksiä.
Perheentuvan mukaan sodan aikana on useita kertoja puhuttu erilaisista symbolisista päivämääristä. Ukrainassa ajatellaan, että Venäjä valmistuisi parhaillaan isompaan hyökkäykseen ennen Venäjän voitonpäivää.
– Voitonpäivä osuu toukokuun alkuun, jolloin keliolosuhteet ja operatiiviset mahdollisuudet alueella helpottuvat, Perheentupa kertoo.
Venäjä pohtii, mitkä alueet se voisi saada haltuunsa
Eloranta ja Perheentupa näkevät, että aselepoa kohti meneminen voi olla haastavaa niin kauan kuin Venäjä näkee, että se pystyy saavuttamaan jotain lisää.
Elorannan mukaan Venäjä haluaa vielä viivyttää ratkaisua ja pohtia, mitkä alueet se voisi saada jossain määrin haltuunsa.
– En ole nähnyt Venäjältä hirveän suurta valmiutta tehdä minkäänlaisia kompromisseja ainakaan julkisesti, Eloranta sanoo.
Perheentupa ajattelee, että päivämääristä puhuminen viestii jonkinlaisesta edistyksestä kulissien takana.
– On mahdollista myös, että mennään tietyn rajan yli, ja silloin kansainvälisen yhteisön paine kasvaa niin suureksi, että Venäjäkin toteaa, että on syytä mennä neuvottelupöytään.
Yhdysvalloilta odotetaan painetta aselepoon
Aselepo Ukrainassa oli Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vaalikampanjan iso tavoite. Hän pyrki tuomaan esille sitä, että pystyy nopeasti tuomaan sotaan rauhan.
– Nyt se rauha ei ole syntynyt nopeasti. Trumpilla on selkeää painetta jonkinlaiseen tulokseen. Jos huhtikuun lopussa mitään ei ole tapahtunut, Yhdysvallat aikoo luultavasti käyttää lisäpakotteita, Eloranta sanoo.
Yhdysvaltain presidentin pöydällä on myös muun muassa kauppasota sekä Lähi-idän tilanne. Joko painetta on siihen, että Ukrainan sota saadaan selväksi, tai sitten huomio on muualla, eikä sodan selvittelyyn ole aikaa.
Yhdysvaltain presidentin erityislähettiläs Steve Witkoff tapasi Venäjän presidentti Vladimir Putinin perjantaina. Perheentuvan mukaan yli nelituntinen tapaaminen viestii siitä, että Yhdysvallat osoittaa ideologisesti sitoutumistaan Ukrainan rauhanprosessiin.
– On arvovaltatappio Yhdysvalloille, jos jonkinlaista tulitaukoa tai aselepoa ei lyhyen aikavälin sisään syntyisi, Perheentupa sanoo.
Euroopassa haetaan välineitä rauhaan
Rauhanprosessia edistää Euroopassa halukkaiden koalitio, jossa puolustusministeri Antti Häkkänenkin (kok.) on ollut mukana. Koalitiossa keskustellaan muun muassa siitä, miten eri maat turvaisivat mahdollista aseleposopimusta.
Perheentuvan mukaan yksittäisillä asetoimituksilla ei ole enää niin suurta merkitystä.
– Kyse on ennen kaikkea siitä, että kyetään osoittamaan, että Ukraina tulee saamaan pitkäaikaista tukea ja heillä tulee olemaan kyky puolustaa omaa maataan myös jatkossa, Perheentupa sanoo.