Tšernobylin voimala-alueella vieraili ennen sotaa kymmeniätuhansia turisteja vuosittain. Nyt vierailuja tehdään paikoille, joissa Venäjän joukot tekivät hirmutekoja.
Espanjalainen tubettaja Alberto Blasco Ventas tarkastelee Ukrainan Irpinissä tuhottua siltaa. Se räjäytettiin vuonna 2022, jotta Irpinin suunnalla etenevien Venäjän joukkojen liike vieressä sijaitsevaan pääkaupunkiin Kiovaan asti saataisiin pysäytettyä.
Nyt paikasta on tullut yksi äärikokemuksia hakevien turistien vetonauloista.
Venäjän armeija on sittemmin vetäytynyt satojen kilometrien päähän pääkaupungista mutta on jatkanut säännöllisiä ilmaiskujaan Kiovaan ja sen lähialueille. Tästä huolimatta – tai juuri siitä syystä – Blasco Ventas valitsi matkustaa Ukrainaan.
– Tämä on ensimmäinen kertani sota-alueella. Olen suoraan sanottuna hieman peloissani. Koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu, 23-vuotias espanjalainen sanoo uutistoimisto AFP:lle.
Blanco Ventasin matkaa seurasi muun muassa ranskalainen France24-uutiskanava. Lisäksi Blasco Ventas itse dokumentoi matkaansa tarkoin, koska hän julkaisee matkavideoitaan sosiaalisessa mediassa.
Musta turismi ei ole uusi ilmiö
Ukrainassa on tätä nykyä ainakin kymmenkunta matkailuyritystä, joiden elinkeino perustuu mustaan turismiin eli turistien kuljettamiseen alueille, joissa näkyvät yhä sodan kauhut ja traagiset tapahtumat.
Musta turismi ei ole Ukrainassa entuudestaan tuntematon käsite.
Ennen Venäjän laajamittaista hyökkäyssotaa Tšernobylin ydinvoimala-alueella vieraili kymmeniätuhansia ihmisiä vuosittain.
Sotaturismi Ukrainassa on yhä pienimuotoista, mutta nopeasti kasvavaa.
Turismin historian synkkien hetkien äärelle voi nähdä moraalittomana, mutta Blasco Ventas korostaa, että hän vierailee Ukrainassa kunnioituksesta maata kohtaan.
War Tours -matkatoimiston mukaan he ovat järjestäneet matkan tänä vuonna muutamalle kymmenelle asiakkaalle, jotka ovat voittopuolisesti kotoisin Euroopasta tai Yhdysvalloista.
Nähtävyysretkien hinnat vaihtelevat 150 euron ja 250 euron välillä, ja tuloistaan War Tours -matkatoimisto kertoo antavansa osan Ukrainan armeijalle.
– Ei tässä ole kyse rahasta, vaan sodan muistamisesta, War Toursia perustamassa ollut Dmytro Nykyforov sanoo AFP:lle.
Tavallisimmat matkatoimistojen matkat keskittyvät Kiovan lähialueille, missä vierailijat pääsevät näkemään Venäjän hirmutekoja vuoden 2022 alkupuolelta. Jotkin matkatoimistot järjestävät matkoja myös lähemmäs sodan etulinjaa. Nämä matkat kestävät useampia päiviä ja maksavat jopa yli 3 000 euroa.
Sotaturismi hämmentää
New Yorkissa teknologia-alalla työskentelevä Nick Tan lukeutuu heihin, joille Kiovan lähialueet eivät riittäneet. Tan matkusti Harkovaan, Ukrainan toiseksi suurimpaan kaupunkiin, joka sijaitsee likellä Venäjän rajaa. Kaupunki on jatkuvasti Venäjän iskujen kohteena, eivätkä Venäjän joukotkaan ole monen kymmenen kilometrin päässä.
– Halusin nähdä tämän paikan, koska mielestäni elämämme lännessä on liian mukavaa ja helppoa, Tan sanoo.
Tan kertoi halunneensa mennä yhä pidemmälle etulinjaan, mutta tähän matkaopas ei ollut enää suostunut. Adrenaliiniryöppyjä kaipaava seikkailujen etsijä kertoo laskuvarjohypyistään, nyrkkeilyharrastuksestaan ja rankasta juhlimisesta.
– Ne eivät enää vain riittäneet. Joten mikä voisi auttaa? Sota-alueelle meneminen, Tan sanoo.
Yhdysvaltalaismiehen seikkailunnälkä hämmentää osaa ihmisistä Irpinissä, joka elää alituisessa Venäjän ilmaiskujen pelossa.
– Shahed-drooni (itsemurhadrooni) putosi hiljattain vain 300 metrin päähän talostani. Minulla ei ole mitään halua kokea tällaisia asioita. Mutta ihmisillä on toki oikeus haluta erilaisia asioita, paikallinen Ruslan Savtshuk sanoo.
Irpinin paikallispolitiikassa toimivan, Butšan entisen varapormestarin Myhailyna Skoryk-Shkarivskan mukaan suurin osa asukkaista hyväksyy alueelle suuntautuvan mustan turismin, mutta on heitäkin, jotka pitävät siitä saatavia tuloja veren tahrimana.
– Miksi tulette tänne? Miksi haluatte nähdä surumme? Skoryk-Shkarivska summaa paikallisten kanssa käydyissä keskusteluissa nousseita kysymyksiä.
Turismin kehittämisestä Ukrainassa vastaava Mariana Oleskiv myöntää, että sotaturismiin liittyy liuta eettisiä kysymyksiä, mutta siitä huolimatta matkoille alkaa olla kysyntää.
