Suomeen haettiin vuosina 2011–2021 kymmeniätuhansia kansainvälisiä patentteja. Ulkomaisten keksijöiden rooli kasvaa vuosi vuodelta.
Ulkomaisten keksijöiden rooli suomalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten tekemissä keksinnöissä kasvaa.
Tuore tutkimus paljastaa, että vuonna 2021 haetuista patenteista jo 60 prosentissa oli mukana ulkomaalaisia keksijöitä. Osuus on kasvanut vuosi vuodelta.
Tiedot selviävät Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tänään julkistamasta tutkimuksesta.
Tältä luvut näyttävät
Etla tutki suomalaistahojen Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin tekemiä patenttihakemuksia vuosilta 2011–2021.
Tuolloin Suomesta tehtiin Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirastolle lähes 24 000 patenttihakemusta ja Euroopan patenttivirastolle noin 22 000 hakemusta.
Tänä aikana sellaisten patenttien osuus, joissa oli mukana ulkomaisia keksijöitä, kasvoi selvästi.
Yllä olevasta kuviosta näkee, että vuonna 2021 noin 40 prosentissa hakemuksista oli mukana vain ulkomaisia tekijöitä, ja osuus nousi vuodesta 2011 selvästi.
Samoin noin 40 prosenttia hakemuksista oli sellaisia, joissa oli mukana vain suomalaisia, ja se puolestaan on selvästi vähemmän kuin vuonna 2011.
Lopuissa noin 20 prosentissa hakemuksista tekijät olivat sekä suomalaisia että ulkomaisia.
Tämä tarkoittaa, että sekä suomalaiset että ulkomaiset työntekijät innovoivat vuosina 2011–2021 Suomelle kutakuinkin yhtä paljon patenttihakemuksiin johtaineita keksintöjä, mutta suomalaisten osuus oli laskeva ja ulkomaisten kasvava.
Tutkimus puhuu sen puolesta, että kansainvälisyys on hyödyllistä
Tutkimuksen tehnyt Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski sanoo, että tulos puhuu kansainvälisen yhteistyön puolesta.
– Ulkomaisten osuus on yllättävänkin suuri. Heillä on merkittävä rooli suomalaisten innovaatioiden kehittämisessä, Koski sanoo.
Tutkimuksen keksijöissä on sekä Suomessa työskenteleviä henkilöitä että niitä, jotka työskentelevät suomalaisyritysten ulkomaisissa toimipisteissä tai kumppanilaitoksissa.
Yritysten patenttihakemukset keskittyvät teollisuuteen. Esimerkiksi Nokialla on paljon patentteja, ja yritys saa vuosittain vähintään useiden satojen miljoonien eurojen tulot niiden käyttöoikeuden myynnistä.
Koski huomauttaa, että teollisuudessa tuottavuus kasvoi 2010-luvulla verraten hyvin, ja mahdollisesti osin juuri ulkomaisen työvoiman ansiosta. Esimerkiksi palvelualoilla tuottavuuden kasvu on ollut vähäisempää.
Suomessa asuvia maahanmuuttajakeksijöitä on ollut mukana erityisesti ICT-alan eli viestintä- ja tietoliikennetekniikan patenttihakemuksissa, joissa heitä osuutensa on noin viidennes.
Tutkimusten mukaan korkeakoulutetut maahanmuuttajat vahvistavat innovaatiokykyä ja edistävät talouskasvua, Koski sanoo.
– Jotta talous saataisiin kasvuun, on tärkeää varmistaa että politiikkatoimet tukevat kansainvälisen osaamisen hyödyntämistä.
Tämä tarkoittaa myös osaajien houkuttelua Suomeen, hän sanoo.
Keksijöitä 68 maasta
Patentin tarkoitus on suojata keksintö tai valmistusmenetelmä tietyllä alueella. Patentti antaa yritykselle määräaikaisen yksinoikeuden keksinnön hyödyntämiseen.
Etla selvitti kansallisuuksia patenttihakemusrekistereistä monimutkaisella menetelmällä osin käsityönä. Tutkimusjakson 2011–2021 hakemuksissa oli keksijöitä kaikkiaan 68 maasta.
Ulkomaisista työntekijöistä eniten suomalaisyritysten innovaatioita ovat kehittäneet Yhdysvaltain kansalaiset. Seuraavina ovat Saksa, Ruotsi ja Kiina.
