Esimerkiksi ilmatorjuntajärjestelmiä maahantuovan Telvan mukaan toimituksia nopeuttavat yhteishankinnat sekä päämiehen liiketoiminnan tuntemus.
Muun muassa ilmatorjunta on maavoimien aselajeista niitä, joiden merkitys on drooni- tai paremminkin lennokkisodankäynnin yleistymisen myötä kasvanut.
Samalla asejärjestelmien valmistajien tilauskirjat ovat täyttyneet. Monissa maissa ollaankin huolissaan siitä, ettei suorituskykyjen luomiseen tarvittavaa kalustoa ole nopeasti saatavilla.
Puolustusvoimille vuosien varrella monenlaista välineistöä maahantuoneessa perheyrityksessä, Telvassa, kuitenkin luotetaan, että tuotteita on yhä tarjolla.
– Vaikka nyt esimerkiksi Saksa on satojen miljardien investoinnista julkisesti ilmoittanutkin, niin kyllä Suomella on mahdollisuus vielä hankkia ja saada ulkomailta materiaalia, sanoo Telvan toimitusjohtaja Tapani Hollmén.
Muun muassa saksalaisen Rheinmetallin ilmatorjuntatekniikkaa tuoneen Telvan mukaan toimituksia vauhdittavat yhteishankinnat ja muutoinkin päämiehen toiminnan tuntemus.
– Siinä ehkä meidänkin roolilla on merkitystä. Jos tiedämme, että jostain tietystä tuotantoerästä olisi mahdollisuus saada osia Suomeen, niin palapelin rakentamisia ja neuvotteluita on mahdollisuus käydä, Hollmén kertoo.
Telvan rooli kaupanteossa on vaihdellut projekteittain maahantuojan, edustajan ja toisinaan eri tahoilta tulevien kokonaisuuksien yhdistäjän välillä.
Ostajana Suomen vahvuus nykytilanteessa ovat myös tehokkaat hankintaprosessit.
– Se että päätöksenteko on ehkä hidasta tai ainakin ei hirveän nopeata, niin muissa maissa se taitaa olla vielä hitaampaa, korostaa toimitusjohtaja Hollmén.
Katso video vuodelta 2014: Ilmatorjunnan kalusto ja taktiikka muuttuvat:
Esimerkiksi ilmapuolustuksessa järjestelmien uusiminen perustuu tarkkaan elinkaarisuunnitteluun, jossa jokaiselle osalle määritellään käyttöikä.
– Ensinnäkin on rahoituksen suunnittelu Puolustusvoimissa ja sen järjestäminen. Sitten tekniset ja operatiiviset vaatimukset. Niiden perusteella lähetetään kyselyt toimittajille. Eli kenellä olisi mahdollista olla hankkeessa mukana, kertoo evp everstiluutnantti Esa Kelloniemi.
Tavoitteena on, että jokainen komponentti toimii optimaalisesti koko elinkaarensa ajan käyttöönotosta alkaen ja päättyen järjestelmän poistamiseen käytöstä.
Elinkaarisuunnittelu auttaa ennakoimaan tulevia tarpeita ja kustannuksia, sekä varmistamaan, että järjestelmä pysyy ajan tasalla teknologian kehityksen kanssa.
Jotkut hankinnat voidaan tehdä myös valmiina paketteina, mikä nopeuttaa niiden käyttöönottoa.
– Jos ostetaan valmista, niin sitten se on aika paljon ”hyllystä” -tavaraa. Esimerkiksi F-35 [hävittäjät] on valmis järjestelmä, joka ostetaan, sanoo Kelloniemi.
Valmiit järjestelmät voivat kuitenkin olla vähemmän joustavia räätälöinnin suhteen, joten niiden valinta vaatii tarkkaa arviointia siitä, miten ne sopivat olemassa olevaan kokonaisuuteen.
Ilmatorjuntamuseon johtajana työskentelevä Kelloniemi oli aikanaan pääesikunnassa mukana ilmatorjuntajärjestelmien hankinnassa.
