Sota Lähi-idässä kiihtyy, eikä Suomen ulkopolitiikassakaan ole ollut tasaista.
Tällä viikolla hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerikunta ja tasavallan presidentti setvivät esimerkiksi ulkopolitiikan näkemyseroja.
Hallituksen sisällä syntyi eripuraa Suomen äänestyspäätöksestä, joka koski Israelin siirtokuntia miehitetyillä palestiinalaisalueilla, sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) päätöksestä, ettei Suomi liity Ukrainan jälleenrakentamisen tasa-arvoliittoumaan.
– Harvoin on niin, että päätös olisi hyvin yksiselitteinen, tai tehtäisiin valinta mustan ja valkoisen välillä. Tässä ajassa on valtavasti harmaan sävyjä, ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kommentoi Ykkösaamussa.
Tasavallan presidentti Alexander Stubbin mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erimielisyyksiä käytetään Suomea vastaan.
Suomi ei kuitenkaan isossa kuvassa ole tehnyt poukkoilevia muutoksia ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan, Valtonen muistuttaa.
– Kukaan ei keskity maailmalla siihen, mikä Suomen sisäinen tilanne on YK-äänestyksestä tai yksittäisestä Ukraina-päätöksestä, ulkoministeri Valtonen painotti.
Suomen sisäpolitiikassa kuohuntaa aiheuttanut YK-äänestys ei ollut helppo Suomen kumppanimaissakaan, Valtonen sanoo.
Kotimaassa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah oli eri mieltä Valtosen kanssa YK:n äänestyksestä.
– Kun elämme demokratiassa, ei ole virhe vaan ominaisuus, että puolueilla on eri painotuksia ja ajatuksia. He edustavat omia äänestäjiään, Valtonen kommentoi.
– Hän on tästä asiasta erimieltä. Minulla ei ole mitään ongelmaa jatkaa hänen kanssaan yhteistyötä. Hallituksen ei tarvitse olla yksimielinen ulkopoliittisissa kysymyksissä, Valtonen sanoi.
Tärkeintä Valtosen mukaan on se, että Suomi noudattaa kansainvälisen tuomioistumien mukaisia päätöksiä.
Valtonen: Palestiinan tunnustamisen aika ei ole nyt
Kaikki hallituksessa ovat samaa mieltä siitä, että Lähi-idän alueella tarvitaan tulitauko, panttivangit halutaan vapaaksi ja ihmisille viipymättä apua, Valtonen kertoo.
On puhuttu myös siitä, milloin Suomi voisi tunnustaa Palestiinan valtion.
– Palestiinan tunnustamisen aika ei ole nyt, Valtonen sanoi.
Alueelle pitää Valtosen mukaan saada tulitauko ja panttivangit vapaaksi, ennen kuin neuvottelut voidaan aloittaa.
– Tunnustaminen kannattaa tehdä silloin, kun se parhaiten auttaa rauhanomaisissa neuvotteluissa. Suomi on sitoutunut kahden valtion malliin ja se pätee laajasti koko Suomen eduskuntaan.
Kahden valtion mallilla tarkoitetaan sitä, että Suomi tunnustaisi virallisesti Palestiinan omaksi valtiokseen. Tunnustaminen ei Valtosen mukaan ole mahdollista tällä hetkellä senkään takia, että Gazassa vallan kaappasi terroristiseksi järjestöksi luokiteltu Hamas.
– Hamas ei voi olla johdonmukainen keskustelukumppani kahden valtion mallille. Toiseksi osapuoleksi tarvitaan rauhanomaiseen tulevaisuuteen sitoutunut palestiinalaishallinto.
Kansainvälisesti tunnustettu palestiinalaishallinnon edustaja on maltillinen, presidentti Mahmud Abbasin johtama Fatah-puolue Länsirannalla. Hamas ja Fatah ajautuivat aseelliseen konfliktiin keskenään sen jälkeen, kun Hamas oli voittanut Palestiinan parlamenttivaalit vuonna 2006. Lopputuloksena Hamas kaappasi vallan Gazassa.
Valtoselta kysytiin yleisön kysymys siitä, miksi Suomen on helpompaa tuomita Venäjän aloittama sota Ukrainassa kuin Israelin sotatoimet Lähi-idässä.
Suomi on tuominnut Venäjän sotatoimet Ukrainassa hyökkäyssodan alusta lähtien, mutta ei Israelin tekemiä vastaavia sotarikoksia tai sotarikosepäilyjä Gazassa ja nyt kenties Libanonissa, kysymys muotoiltiin.
Suomi toimii YK:n ja kansainvälisen tuomioistuimen linjan kanssa samansuuntaisesti, Valtonen sanoo.
– Kun tuomioistuinten työ etenee, etenemme sen mukaan.
Pari viikkoa sitten tehty YK-äänestys oli linjassa Suomen pitkän ulkopolitiikan linjan kanssa, Valtonen sanoo.
Suomi puolsi lauselmaa, jossa vaaditaan Israelia lopettamaan palestiinalaisalueiden miehitys vuoden sisällä.
– Tuemme kansainvälisen oikeuden toteutumista ja kansainvälisten tuomioistuinten työtä.
Ulkopolitiikka on ollut isosti esillä
Israel aloitti maanantaina maahyökkäyksen äärijärjestö Hizbollahia vastaan Libanonissa. Tiistaina Iran iski ohjuksilla Israeliin, ja Israel ilmoitti kostavansa.
Hamasin hyökkäyksestä Israeliin ja siitä alkaneesta Gazan sodasta on kulunut vuosi.
Perjantaina ulkopolitiikan näkemyseroja setvittiin hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnassa tasavallan presidentti Alexander Stubbin kanssa.
Presidentti Stubb sanoi pitävänsä virheenä sitä, että presidentin kanslialle ei ollut kerrottu ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion aikeista vetäytyä Ukraina-liittoumasta etukäteen.
Stubbin sanominen johti siihen, että asia puitiin yhteisessä pöydässä.
Ulkoministeri Elina Valtonen oli Ykkösaamussa Seija Vaaherkummun vieraana.
Tämä oli päivittyvä artikkeli, jossa seurattiin Ykkösaamua.
Juttua korjattu 5.10.2024 kello 15.44: Hamas ei hallinnoi Palestiinaa, vaan Fatah-johtoinen palestiinalaishallinto. Hamas kaappasi vallan Gazassa, mutta kansainvälisesti vain palestiinalaishallinto on tunnustettu palestiinalaisten edustajaksi.
