Eduskunnassa on keskusteltu tänään Ukrainan tilanteesta. Täysistunnon alussa oli hiljainen hetki.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) esitteli eduskunnan Ukraina-keskustelun alussa hallituksen näkemyksen Ukrainan tilanteesta.
Ulkoministerin avauksen jälkeen kaikki eduskuntaryhmät käyttivät ensin enintääm kolmen minuutin ryhmäpuheenvuoronsa ja tämän jälkeen kansanedustajilla on mahdolisuus jatkaa keskustelua. Ukraina-keskustelulle on varattu aikaa yksi tunti.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi helmikuussa 2022. Sotatoimet Ukrainassa ovat jatkuneet tuhat päivää.
Halla-aho: Ukrainan tukemista on jatkettava
Ennen Ukraina-keskustelun alkua eduskunnassa oli hiljainen hetki. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon (ps.) avaussanojen jälkeen kansanedustajat nousivat seisomaan.
Täysistuntoa seurasi eduskunnan lehteriltä myös Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrova.
Halla-aho korosti, että Euroopan maiden on vahvistettava tukeaan Ukrainalle.
– Suomessa Ukrainan tuen jatkamiselle on laaja kannatus, Halla-aho sanoi. Erityisosaamista Suomella on esimerkiksi väestönsuojelun järjestämisessä.
Ulkoministeri Valtonen painotti Suomen tukea Ukrainan rauhanaloitteelle.
– Neuvotteluja Ukrainasta ei käydä ilman Ukrainaa. Ukraina ansaitsee oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan. Ukrainalaisille lupaan sen, että Suomi on aina Ukrainan kansan puolella sortoa vastaan. Ukrainan kansa ansaitsee vapauden ja se on koittava, Valtonen julisti.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman muistutti, että Ukrainassa ei ratkaista ainoastaan yhden kansakunnan kohtaloa. Siellä ratkaistaan myös Euroopan ja sääntöperäisen maailmanjärjestyksen tulevaisuutta.
– Siksi on kestämätön ajatus, että Ukrainan kohtalosta päätettäisiin ohitse ukrainalaisten oman tahdon ja itsemääräämisoikeuden. Se rohkaisisi muita diktaattoreja voimapolitiikan keinoin laajentamaan etupiirejään ja alueitaan, Lindtman sanoi.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen huomautti, että Ukraina taistelee paitsi oman vapautensa ja tulevaisuutensa puolesta myös koko eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän ja kansainvälisen oikeuden puolesta.
– Suomi auttaa Ukrainaa osana Euroopan unionia. EU:n tulee edelleen lisätä pakotteita Venäjää kohtaan ja estää niiden kiertäminen.
– Yhdysvaltain hallinnon vaihtuessa EU:n ja Yhdysvaltain yhteistyön merkitys korostuu Ukrainan auttamisessa. Ukrainalle annettava pitkäjänteinen ja vahva tuki on edellytys perimmäiselle tavoitteelle. Oikeudenmukaiselle ja kestävälle rauhalle Ukrainalle, Kurvinen linjasi.
Katso eduskunnan Ukraina-keskustelu täältä.
.
Ukrainan tilanne on vaikeutunut
Ukrainan tilanne on syksyn aikana vaikeutunut ja samaan aikaan keskustelu rauhan mahdollisuuksista on voimistunut.
Yhdysvaltojen johdon on kerrottu antaneen Ukrainalle luvan pitkän kantaman ohjusten käyttöön myös iskuissa Venäjän puolelle.
Suomi on tukenut voimakkaasti Ukrainan puolustustaistelua. Venäjän hyökkäys Ukrainaan johti myös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen.
Euroopassa on käyty keskustelua Ukrainan tuen tulevaisuudesta.
Yhdysvaltojen presidentin vaihtuminen Joe Bidenistä Donald Trumpiin luo epävarmuutta kansainväliseen politiikkaan. Vaalikampanjan aikana Trump kertoi, että hän neuvottelee nopean rauhan Ukrainaan.
Ukrainan tukijoista Saksa on sisäpoliittisesti sekavassa tilanteessa ja maa valmistautuu helmikuussa pidettäviin vaaleihin. Saksan liittokansleri Olaf Scholz keskusteli viime viikolla puhelimessa Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa ensimmäisen kerran yli kahteen vuoteen.
Tunnin kestäneen puhelun sisällöstä ei kerrottu yksityiskohtia, mutta Saksan mukaan Scholz teroitti Putinille, että länsi tuomitsee Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan eikä katso hyvällä pohjoiskorealaisten värväämistä mukaan sotaan.
Scholzin kerrottiin keskustelleen Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa ennen puhelua Putinille.
Zelenskyi kommentoi Scholzin ja Putinin puhelua sanomalla, että ”Scholz avasi Pandoran lippaan”.
