keskiviikko, 25 joulukuun

Koillis-Syyriassa sijaitsevilla leireillä asuu kymmeniätuhansia ihmisiä, joita merkittävä osa on entisten Isis-taistelijoiden perheenjäseniä. Leireistä suurin on al-Holin leiri, jossa eri arvioiden mukaan on 40 000–50 000 ihmistä.

YK:n ihmisoikeusedustajan toimisto OHCHR:n mukaan al-Holin pakolaisleirillä olisi viimeisimpien tietojen mukaan noin 15 000 naista sekä 31 000 lasta.

Kymmenientuhansien joukossa on noin kymmenen suomalaista, joista suurin osa on lapsia. Kaikilla heistä on Suomen kansalaisuus.

– En ihan tarkkaan voi avata sitä, että miten olemme olleet yksittäisiin kansalaisiin yhteydessä. Voin sanoa sen, että he eivät ole, lähinnä siis nämä aikuiset äidit, osoittaneet oikeastaan minkäänlaista alttiutta olla kanssakäymisessä Suomen viranomaisten kanssa, sanoo ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner.

Tanner ei lähde arvioimaan, miksi leirillä olevat suomalaisäidit eivät halua olla yhteydessä kotimaansa viranomaisiin.

– Kyllä se nyt tietysti jotakin kertoo myös meidän mielestämme. He kyllä tietävät, miten meihin saisi yhteyden, mutta he eivät ole sitä tietoa käyttäneet.

Tilanne on jatkunut kuvailun kaltaisena jo useita vuosia. Asetelma on johtanut siihen, ettei viranomaisilla ole mahdollisuutta evakuoida suomalaisia Koillis-Syyrian leireiltä.

– Kysymys ei tosiaan ole nyt Suomen valinnasta. Viranomaistoiminnan velvoitteet, meidän perustuslailliset velvoitteet, ovat ihan samat kuin aina ennenkin. Siis suojella lapsia, jos se vain on mahdollista. Mutta se ei ole tällä hetkellä mahdollista, koska heihin ei ole tällaista kontaktia olemassa, Tanner sanoo.

Vähäisen yhteydenpidon takia ministeriöllä ei ole vahvaa käsitystä siitä, millaisissa oloissa suomalaiset asuvat leirillä tällä hetkellä.

Tutkija: Tilanne leirillä on vaikea

Tilanne ylipäätään al-Holin leirillä on Syyriaan perehtyneen väitöskirjatutkija Harry Lehtolaakson mukaan vaikea.

– Hyvin haavoittuvaisesta joukosta puhutaan. Kun tulee kysymykseen tällaiset erilaiset kotiuttamissuunnitelmat, niin tilanne on hyvin hankala, koska niin monen eri valtion kansalaisista on kyse. Ja humanitaariset olot ovat hyvin heikot.

YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto OCHA:n alkuvuonna julkaistussa raportissa arvioidaan, että leirin asukkaista noin 46 prosenttia on Irakin kansalaisia, noin 38 prosenttia syyrialaisia ja 16 prosenttia muiden maiden kansalaisia.

Leirillä on esimerkiksi Isis-taistelijoiden vaimoiksi lähteneitä Euroopan maiden kansalaisia ja heidän lapsiaan. Al-Holin pakolaisleirin kohtalo riippuu Lehtolaakson mukaan siitä, miten sujuvasti vallanvaihto etenee.

Kyse on siitä, millaiseen sopimukseen vallankumousta johtava ryhmittymä Hayat Tahrir al-Sham (HTS) pääsee Syyrian itä- ja pohjoisosia hallitsevan Syyrian demokraattisten voimien (SDF) kanssa.

– Tahtotila leirin purkamiseen on kova. Esimerkiksi Irak on ilmoittanut, että se haluaa kotiuttaa omat kansalaisensa vuoteen 2027 mennessä.

– Tietenkään tämä ei ole yksin Irakin käsissä, että näin tulee tapahtumaan, kun kyse on niin monen maan kansalaisesta.

Helsingin yliopistossa väitöskirjaansa tekevä Lehtolaakso näkee myönteisiä merkkejä siinä, miten HTS on ilmaissut hoitavansa vallanvaihdoksen. HTS on luvannut Syyriaan parempaa hallintoa, ja se on luvannut muun muassa suojella vähemmistöjä.

– Jos heidän lähestymistapansa tätä leiriä kohtaan on samanlainen maltillinen, toivon mukaan leirin purkaminen tapahtuisi rauhallisemmin kuin voisi tällaisella konfliktialueella kuvitella tapahtuvan.

Maltillinen vallanvaihto heijastuisi myös al-Holin leirin tilanteeseen. Leirin purkamiseen tarvitaan Lehtolaakson mukaan vahvaa kansallista sitoutumista, eli sitä, että kymmenet eri kansallisuudet haluavat kotiuttaa omat asukkaansa.

– Näkisin, että Unicefilla olisi tässä iso rooli, koska niin suuri osa tämän leirin asukkaista on alaikäisiä. Siellä on muun muassa sellaisia, jotka ovat saaneet syntymätodistuksensa [terroristijärjestö] Isisiltä.

Isisin syntymätodistuksia ei hyväksytä virallisina dokumentteina, minkä vuoksi tarvitaan kansainvälistä apua, jotta nämä ihmiset saavat uudet dokumentit ja löytävät itselleen kodin.

Isisin kanssa täytyy Lehtolaakson mukaan olla edelleen varuillaan.

– Isis on hyvin taitava hyödyntämään vallanvaihto- ja valtatyhjiötilanteita. He ovat jatkuvasti olleet yhteydessä al-Holin leiriin ja he ovat salakuljettaneet sieltä perheitä ja ihmisiä pois. Tällaiseen liikehdintään tulee varautua.

Pahin skenaario: paikallisen hallinnon romahtaminen

Mediatietojen mukaan Turkin tukemat kapinallisjoukot ovat aloittaneet hyökkäyksen kurdijoukkoja vastaan Pohjois-Syyriassa. Koillis-Syyrian leirejä hallinnoivat nimenomaan Syyrian kurdijoukot.

– Leirien ihan välittömässä ympäristössä ei meidän ymmärryksen mukaan ole ollut taisteluja, Tanner sanoo.

Ulkoministeriön viimeisten tietojen mukaan raskaita taisteluita on käyty satojen kilometrien päässä Manbijin kaupungin ympäristössä. Uhka alueella liittyy kurdihallinnon nopeaan romahtamiseen.

– Tämän seurauksena pidätyskeskuksissa 6–7 vuotta pidetyt taistelijamiehet voisivat päästä hallitsemattomasti vapaaksi.

Tannerin mukaan tämä olisi ”painajaismainen skenaario” terrorismin torjunnan ja turvallisuuden kannalta. Hän ei lähde arvioimaan, kuinka todennäköinen tällainen kehityskulku on tällä hetkellä.

Tanner on tyytyväinen, että Suomi on saanut evakuoitua yhteensä 26 lasta.

– Lapset ovat tulleet Suomeen kauan sitten. He ovat koulussa ja samalla viranomaisten valvonnan piirissä. Se on meille huomattavasti turvallisempi vaihtoehto kuin se, että he olisivat kohta kuusi vuotta olleet siellä leirillä.

Tannerin tietojen mukaan leiriltä Suomeen palanneiden ihmisten kotiutuminen on sujunut ”olosuhteisiin nähden hyvin”

Jaa.
Exit mobile version