Ulosoton tuoreimmat tilastot kertovat karua kieltä suomalaisten kotitalouksien velkaantumisen paisumisesta.
– Enemmän ja enemmän tulee perusasioista johtuvaa ongelmallista taloustilannetta. Kysymys on esimerkiksi asumisen kasvaneista kustannuksista ja nousseista ruoka- ja sähkölaskuista.
Velkaneuvontaa tarjoavan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar listaa syitä siihen, miksi tänä vuonna yhä useampi kotitalous on velkaantunut ja päätynyt ulosottoon.
Ulosottoon on päätynyt tänä vuonna reilusti viime vuotta enemmän ihmisiä, ja se koskettaa jo lähes puolta miljoonaa velallista.
Pantzarin mukaan velallisten taloudellinen ahdinko on kasvanut viime vuodesta, mikä näkyy myös velkaneuvontaan tulevissa yhteydenotoissa. Vuoden aikana yhteydenottoja puhelinpalveluun on sadellut jo kymmeniätuhansia.
– Meidän neuvonnan määrät ovat suurin piirtein kolmasosan kasvussa, kun verrataan aikaisempiin vuosiin. Keskustelut ja neuvontaprosessit kestävät myös aiempaa pidempään. Se kertoo siitä, että ihmisillä on nyt aiempaa hankalampi tilanne.
Ulosottolaitoksen tuoreimman tilaston mukaan vireille laitettujen ulosottojen määrä on kasvanut tänä vuonna jo lähes 20 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
– Velallisten maksukyky on aiempaa heikompaa. Laskuja ei ole pystytty maksamaan niiden eräpäivänä velkojille, ja siten ne ovat päätyneet perintätoimistojen kautta meille, apulaisvaltakunnanvouti Jarmo Kivistö kertoo.
Velka päätyy yleensä ulosottoon vasta siinä vaiheessa, kun velasta on tullut velalliselle jo maksuhäiriömerkintä.
Eniten ulosottoon päätyy yksityishenkilöitä. Juridisten henkilöiden eli esimerkiksi yhtiöiden osuus ulosottoon päätyneistä velallisista on vain noin kymmenen prosenttia.
Ulosotolle ei ole määritelty alaikärajaa. Tänä vuonna ulosottoon on päätynyt yli 600 alle 18-vuotiasta lasta.
Kivistön mukaan alaikäinen saattaa päätyä ulosottoon esimerkiksi sen vuoksi, että vanhemmat ovat kirjanneet perintönä tulleen omaisuuden lapsen nimiin, mutta jättäneet maksut hoitamatta.
– Jos esimerkiksi auto on laitettu lapsen nimiin, mutta vanhemmat eivät hoida maksuja, niin merkintä tulee sille, joka on rekisteröity auton omistajaksi ajoneuvorekisteriin.
Omaisuutta realisoidaan nyt urakalla
Sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset yhdistettynä yleiseen kustannustason nousuun ovat Pantzarin mukaan johtaneet siihen, että ulosotto koskettaa yhä useammin myös nuoria ja työtä tekeviä.
Myös kulutusluotot ja pikavipit korostuvat velkaneuvontaan tulevissa yhteydenotoissa.
– Osa velkaantuu ihan vain laskuista johtuen, mutta sitten on myös ihmisiä, jotka velkaantuvat huonojen luottopäätösten seurauksena. Tyypillistä on, että elämässä tapahtuu jotakin yllättävää ja talous on jo valmiiksi viritetty tiukoille, jolloin se ei kestä muutosta.
Viime vuoden loppuun mennessä eniten ulosottoon päätyi pieniä alle 500 euron suuruisia velkoja. Vain noin kolmasosalla ulosottoon on päätynyt velkoja yli 10 000 euron edestä.
Velan maksamiseksi henkilöltä voidaan ulosmitata esimerkiksi palkka-, eläke- tai elinkeinotuloa. Ulosmittauksen kohteeksi voi kuitenkin tulojen lisäksi päätyä esimerkiksi velallisen auto tai viime kädessä jopa asunto.
Ulosottojen määrän kasvu näkyykin nyt myös realisoitavan omaisuuden määrässä. Tällä hetkellä ulosottomiehen myyntiä odottaa jo 5 743 kohdetta.
Joukossa on suuri määrä muun muassa asuinhuoneistoja, mikä näkyy häätöjen yleistymisenä. Häätöjen määrä nousi tammi–kesäkuussa keskimäärin viidenneksen viime vuoteen verrattuna.
Kivistön mukaan kaiken kaikkiaan realisoitavan omaisuuden määrä on kasvanut kymmenisen prosenttia viime vuodesta.
– Meille on tullut ulosottoja vireille enemmän kuin viime vuonna, olemme myyneet enemmän kuin viime vuonna, ja meidän myymättömien kohteiden varasto on kasvanut.
Velallisen asemaa pyritään helpottamaan
Velallisten asemaa on pyritty helpottamaan ulosottojärjestelmään tehdyillä uudistuksilla. Vuoden alussa suojaosuutta nostettiin 922,50 eurosta 977 euroon kuukaudessa.
Myös vapaakuukausijärjestelmää uudistettiin viime vuoden aikana velallisten hyväksi. Vapaakuukauden aikana tulojen ulosmittaus lopetetaan tai velallinen voi olla maksamatta maksusuunnitelmaan kirjattua maksua.
Nyt ulosotossa olevilla henkilöillä on mahdollisuus saada kolme vapaakuukautta vuodessa.
Pantzar näkee kuitenkin, että ulosottojärjestelmään tehdyt muutokset eivät ratkaise ulosoton ydintarkoitusta eli sitä, että velallinen pääsee ulos ulosottokierteestä.
– Ulosoton perimmäinen tarkoitus on, että velka tulee maksettua. Mitä enemmän on vapaakuukausia, sitä enemmän ulosotto pitkittyy. Toki arjen talouden hallinnan kannalta on ehdottomasti hyödyllistä, että tulee joustavuutta ulosotossa olemiseen.