maanantai, 23 syyskuun

Kevytyrittäjyyteen liittyvät ongelmat ovat yleistyneet.

Kevytyrittäjien määrä on lähes kolminkertaistunut viiden vuoden aikana, mutta edes kaikki kevytyrittäjät eivät tiedä, miten se eroaa palkkatyöstä.

Tietämättömyys mahdollistaa myös väärinkäytökset, joissa yritykset välttelevät kuluja siirtämällä yritysriskiä työntekijöiden harteille.

Osa kevytyrittäjistä tekee työnsä liian halvalla, koska eivät tunne työmuotoon liittyviä kuluja.

Rikkaudet paljastuivat katinkullaksi

Viisi vuotta sitten lahtelainen Aki Kämäräinen ajatteli onnen osuneen kohdalle. Hän sai töitä Hämeenlinnasta, Tiiriön Citymarketin liha- ja kalatiskiltä, jossa tienestit kuulostivat tyypillistä kaupanalan työtä paremmilta.
Hän teki kauppiaan kanssa sopimuksen kevytyrittäjänä ja laskutti työstä 20 euroa tunnilta sekä arvonlisäveron.

– Alussa sokeuduin. Ajattelin, että saan tienattua hyvät rahat ja nousua elämään. Olisi pitänyt tehdä taustatyö paljon paremmin.

Kämäräinen laskutti työnsä laskutuspalvelun kautta. Aloittaminen tuntui helpolta, se vaati vain tunnusten luomisen.

Kämäräinen teki kuukausia pitkiä päiviä.

Pikku hiljaa hän huomasi, ettei käteen jäävä raha ollut lähelläkään 20 euroa tunnilta. Summasta täytyi maksaa esimerkiksi työeläkemaksut, laskutuspalvelun osuus ja verot.

Lopulta tilanne valkeni Kämäräiselle, kun posti toi Varmalta laskun maksamattomista työeläkemaksuista. Kämäräinen oli maksanut niitä liian vähän.

– Se laski palkan pohjaan. En ollut hyväksynyt, että työnantaja voisi viedä työntekijää noin pahasti hakoteille.

Kämäräisen laskelmien mukaan hän sai lopulta käteensä alle kymmenen euroa tunnilta.

Kämäräinen otti yhteyttä Varmaan. Alkoi viikkojen selvitystyö. Oliko Kämäräisen työsuhde aidosti yrittäjyyttä vai sittenkin palkkatyötä?

Kevytyrittäjyys on hiipinyt uusille aloille

Verohallinnosta sekä Etelä-Suomen avista kerrotaan, että kevytyrittäjyyteen liittyy aikaisempaa enemmän epäselvyyksiä.

Viranomaiset eivät osaa sanoa, kuinka paljon Suomessa tehdään kevytyrittäjänä työtä, jonka kuuluisi olla palkkatyötä. Jälkikäteen on usein myös vaikea sanoa, kuinka monessa tapauksessa kyse on väärinymmärryksestä ja kuinka usein lakia on rikottu tahallaan.

Kevytyrittäjyys on hiipinyt uusille aloille, ja siksi ongelmiakin on havaittu uusilla aloilla. Esimerkiksi entistä useampi kesätyö tehdään kevytyrittäjinä.

– Erikoisuutena on tullut vastaan ihan perinteisiä asiakaspalvelutehtäviä. Esimerkiksi ravintoloissa tai kahviloissa kevytyrittäjyys istuu ehkä erityisen huonosti, kuvailee Etelä-Suomen aluehallintoviraston (avi) lakimies Reeta Holmi.

Eläketurvakeskuksen selvityksen mukaan kevytyrittäjät ovat yhä useammin nuoria, maahanmuuttajia ja peruskoulun käyneitä – henkilöitä, jotka ovat heikommassa työmarkkina-asemassa.

Viranomaiset ovat törmänneet yrityksissä ulkomaalaisiin työntekijöihin, jotka eivät ole edes tienneet olevansa yrittäjiä, vaan luulleet laskutuspalvelun olevan vain palkanmaksun tapa.

Epäselvyyksien yleistyminen voi liittyä kevytyrittäjien määrän kasvuun sekä viranomaisten tietämyksen lisääntymiseen ja raportoinnin kehittymiseen.

Eläketurvakeskuksen ratkaisupäällikkö Monika Sievänen sanoo, että työn tekemisen tavat ovat muuttuneet. Ennen työnteko oli työnantajan ja työntekijän välinen asia, mutta nyt välissä voi olla esimerkiksi laskutuspalveluyritys.

– Osapuolet eivät ole aina yksimielisiä, ketkä varsinaisesti ovat sopineet työnteosta, onko sovittu työsuhteessa vai yrittäjänä tehtävästä työstä, ja kenellä on vastuu järjestää työeläketurva.

Kevytyrittäjä-termi hämää yhä monia

Valtaosa kevytyrittäjyydestä tehdään lain mukaan. Termi kuitenkin aiheuttaa yhä epäselvyyttä niin työn tilaajissa kuin suorittajissa.

Iso osa ongelmista liittyy aitoihin väärinymmärryksiin, mutta jotkut yritykset ovat hyödyntäneet ihmisten tietämättömyyttä ja siirtäneet palkkatyötä kevytyrittäjille.

Vilunkipelissä yritys kiertää työnantajamaksuja maksamalla yrittäjälle työstä saman verran tai vain piirun verran enemmän kuin palkkatyöstä. Yritys voittaa, koska sen ei tarvitse esimerkiksi tarjota työterveyttä, maksaa lomarahoja tai hoitaa työehtosopimuksessa olevia lisiä.

– Lähtökohtaisesti tulon tulisi olla yrittäjänä suurempi kuin palkkatyössä. Se liittyy yrittäjäriskiin. Yrittäjällä on aidosti mahdollisuus menettää kaikki, kertoo Etelä-Suomen avin tarkastaja Juho Loukiala.

Kevytyrittäjät ovat yrittäjiä, jotka hoitavat laskutuksensa laskutuspalvelun kautta. Laki ei kuitenkaan tunne termiä kevytyrittäjä, vaan työn suorittaja on joko yrittäjä tai työntekijä.

Laissa on määritelty työsuhteen tunnusmerkit. Jos kaikki tunnusmerkit täyttyvät, ihminen on työntekijä, vaikka työn tilaajan kanssa olisi sovittu yrittäjyydestä.

Viranomaiset eivät lähtökohtaisesti puutu kahden yrittäjän tekemään sopimukseen, vaikka se olisi epäedullinen työn suorittajalle. Viranomainen voi kuitenkin todeta, ettei kyse ole aidosta yrittäjyydestä.

Kämäräinen lähti palkkatyöhön

Lopulta Eläketurvakeskus totesi päätöksessään, että Aki Kämäräisen työssä täyttyi työsuhteen tunnusmerkit.

Yle on nähnyt Kämäräisen saaman päätöksen.

Eläketurvakeskus katsoi, ettei Kämäräisen asema ollut niin itsenäinen, että työ olisi ollut yrittäjyyttä. Perusteluna oli muun muassa se, että Kämäräinen ei saanut työskennellä muille yrityksille. Lisäksi hän ansaitsi kauppiaan antamien työtuntien eikä tuloksen mukaan.

Kesko kertoo sähköpostilla, että K-kauppiaat ovat itsenäisiä yrittäjiä, jotka vastaavat oman yrityksensä palvelusopimuksista. Keskolla ei ole kauppiaille erillistä ohjeistusta kevytyrittäjäsopimuksista.

Hämeenlinnan Tiiriön Citymarketin kauppias Jari Väisänen kertoo sähköpostilla, ettei kaupassa käytetä normaalisti kevytyrittäjämallia. Väisäsen mukaan Kämäräinen teki työtä kevytyrittäjänä remontin ajan projektiluonteisessa työssä.

Väisänen kertoo, että kuuli Eläketurvakeskuksen tulkinnasta vasta Ylen otettua yhteyttä.

Kämäräinen sai aiemmin maksamansa YEL-maksut takaisin.

Kämäräinen lopetti työnsä kaupassa, ja nykyään hän on tyytyväinen palkansaaja toisessa yrityksessä.

Hän ei ole kuitenkaan täysin poissulkenut ajatusta kevytyrittäjyydestä.

– Nyt kun tiedän konstit ja miten paljon veloitusta on saatava, niin sitä voisi tehdä. Mutta mieluummin olen tyytyväinen työntekijä toiselle.

Uutista varten on haastateltu lisäksi Verohallinnon ylitarkastaja Tommi Lehtistä, Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Päivi Johanssonia sekä Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastaja Janne Varosta.

Jaa.
Exit mobile version