Harvat asiat yhdistävät radikaalia luonnonsuojelijaa Pentti Linkolaa ja teknologiajätti Microsoftia. Siksikin Kauhalan metsä Kirkkonummella on harvinaisuus.
Viisi vuotta sitten kuolleen Linkolan perustama Luonnonperintösäätiö on hiljattain hankkinut kirkkonummelaisen metsän pysyvään suojeluun Microsoftin rahoilla.
Metsäkoneilla ei ole enää asiaa tänne.
Säätiön toimitusjohtaja Timo Huhtamäki ja suojelupäällikkö Vilma Kaukoranta ovat luvanneet näyttää Kauhalassa virtaavan puron, jossa metsän suojeluarvot näkyvät parhaiten.
Jo ensimetreillä metsä näyttää moninaisuuden, jota suomalaisissa metsissä kaivattaisiin enemmän.
Microsoft kaataa ja suojelee metsää
Microsoftin avulla suojellaan kolme metsää, joista Kirkkonummen Kauhala on selkeästi suurin.
Metsän omistanut Helsingin kaupunki oli jo pitkään etsinyt ostajaa, joka pitäisi Kauhalan luonnosta huolta. Metsä oli ollut Luonnonperintösäätiön kiikarissa, mutta rahaa näin suuren alueen hankkimiseen ei ollut.
– Kyllähän se ihan valtavan merkittävä uutinen oli, että saamme näin isoja alueita suojeltua, suojelupäällikkö Kaukoranta sanoo.
Myös Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja kiittelee päätöstä.
– Kyllä tämä on varsin merkittävä lisäys suojelupinta-alaan nimenomaan Etelä-Suomessa, missä suojelua pitäisi lisätä merkittävästi, puheenjohtaja Janne Kotiaho sanoo.
Rahat metsien suojeluun löytyivät it-jätti Microsoftilta. Yhtiö rakentaa pääkaupunkiseudulle kolmea uutta datakeskusta ja jokaisen alta kaadetaan metsää.
– Microsoft on sitoutunut globaalisti suojelemaan maata enemmän kuin käytämme, Microsoftin vt. toimitusjohtaja Teemu Vidgren perustelee.
Kirkkonummen, Espoon ja Vihdin datakeskusten alle jää metsää yhteensä 89 hehtaaria. Samoissa kunnissa suojeltujen alueiden metsäpinta-ala on yhteensä yli 300 hehtaaria.
– Tämä on se pinta-ala, mitä pystyimme löytämään datakeskusten läheltä isoina kokonaisuuksina, perustelee Vidgren lukemaa.
Datakeskusten lisäksi metsäpinta-alaa haukkaavat datakeskuksia pyörittävät tuuli- ja aurinkovoimalat. Ne tarvitsevat maa-alaa moninkertaisesti itse datakeskuksiin verrattuna.
Luontopaneelin Kotiahon mukaan olisi harvinaislaatuista, jos Microsoft huomioisi myös sähköä myyvien yhtiöiden luontohaitat. Sen sijaan sähköyhtiöiden olisi syytä huomioida itse aiheuttamansa luontohaitat ja siirtää kustannukset sähkön ostajalle – siis tässä tapauksessa Microsoftille.
Kauhala on täkäläiseksi suojelualueeksi suuri
Kävelyretki suojellussa metsässä on saavuttanut puron. Tässä kohtaa polku kulkee suojelualueen reunassa ja puron toisella puolella kasvaa peltoa. Se vaikuttaa vääjäämättä myös puron varren kasvillisuuteen.
Siksi alueen suuruus on tärkeää – suojellun metsän sisemmät osat ovat kaukana pellosta ja muista ihmiskäden vaikutuksista.
Rehellisesti viestitty suojelu ei ole viherpesua
Luonnon monimuotoisuuden kannalta on tietysti hieno asia, että Kauhalan metsä on suojeltu. Hienoa on myös se, että suojelu on tehty nimenomaan Etelä-Suomessa, missä metsäluonnon tilanne on kriittisin.
Nyt kun pelto ei enää reunusta puron toista laitaa, näky on eittämättä kaunis.
Kiitos suojelusta kuuluu Microsoftille, joka vapaaehtoisesti maksoi metsät. Kun yhtiö samaan aikaan aiheuttaa metsäkatoa, mieleen herää vääjäämättä kysymys: onko tämä viherpesua?
– Viherpesua on se, että ympäristötekoa liioitellaan tai siitä annetaan väärää tietoa. Ainakaan itse en ole huomannut, että Microsoft olisi viestinnässään sellaiseen syyllistynyt, sanoo Luontopaneelin Kotiaho.
Kotiaho pitää lähtökohtaisesti hyvänä asiana sitä, että yritykset ajattelevat luontoa, kun tekevät toimenpiteitä, joilla sitä samanaikaisesti tuhotaan.
Säätiölle kelpaisi suojeluraha vaikka Tiktokilta
Luonnonperintösäätiön ei tarvinnut pitkään miettiä, kelpaavatko Microsoftin rahat vai ei.
Aivan kaikki raha ei säätiölle kuitenkaan kelpaa. Esimerkiksi laittomia hakkuita tai muita laittomuuksia tekevä yhtiö ei lahjoittajaksi sovi. Myös ylikulutuksen kiihdyttäminen voi olla ongelma.
Microsoftin Vidgren muistuttaa, että Microsoft rakentaa datakeskukset käyttäjien tarpeisiin: niitä hyödyntävät esimerkiksi varsin tarpeelliset verkkopankit. Lisäksi hukkalämmöllä lämmitetään kaupunkien taloja.
Entä kelpaisiko Luonnonperintösäätiölle rahat Tiktokin datakeskukselta, joka pyörittää koukuttavia ja jopa käyttäjille haitallisia videoita?
– Harkitsemme kaikki tapaukset erikseen, mutta todennäköisesti kyllä. Luonto on sellaisessa tilassa ja rahoitusvaje on niin kammottava, että yksityistä pääomaa on saatava liikkeelle, Luonnonperintösäätiön Huhtamäki sanoo.
Suojelutavoite vaatisi miljardeja – myös yrityksiltä
Luontopaneelin vuonna 2021 tekemän arvion mukaan Suomessa pitäisi suojella metsäluontoa seitsemän miljardin euron edestä. Näin Suomi pääsisi vuodelle 2030 asetettuun kansainväliseen tavoitteeseen suojella 10 prosenttia metsäpinta-alasta kaikissa maakunnissa ja kaikissa luontotyypeissä.
Julkisella rahalla siihen ei Huhtamäen mukaan päästä millään.
Microsoftille datakeskukset ovat miljardien investointi, suojeltujen metsien kauppahinta oli reilut neljä miljoonaa euroa.
– Suomalaisten yritysten liikevaihto on noin 700 miljardia vuodessa. Jos tästä tuhannesosa saadaan luonnonsuojeluun joka vuosi, me pääsemme Luontopaneelin tavoitteeseen, Huhtamäki suhteuttaa.
Luontopaneelin Kotiaho tosin huomauttaa, että vuositavoite on nykyään jo korkeampi, koska raportin jälkeenkin suojeluun on käytetty vain miljoonia, ei suinkaan miljardeja.
Suojelua, mutta ei kompensointia
Jos Luonnonperintösäätiö on joustava sen suhteen, mistä suojeluun saatu raha on peräisin, on yksi asia, josta toimitusjohtaja on tiukka. Nyt puhutaan luonnonsuojelusta, ei kompensaatiosta. Samoilla linjoilla on Microsoft.
Luontopaneelin Kotiahon mielestä kompensaatiosta puhuminen menisikin viherpesun puolelle.
Ekologisen kompensaation idea on se, että jos yrityksen toiminta aiheuttaa haittaa luonnolle, se parantaa samankaltaisen luonnon elinolosuhteita toisaalla. Ajatus on, että yrityksen toiminnasta huolimatta ympäristön kokonaistilanne ei ainakaan huonone.
Tässä tapauksessa se olisi edellyttänyt ensinnäkin sitä, että datakeskusten alle jäävän metsän luontoarvot olisi selvitetty perusteellisesti. Sitten olisi pitänyt etsitä alueita, joilla samoja luontoarvoja olisi voitu lisätä joko ennallistamalla tai suojelemalla.
Luontopaneelin puheenjohtajan mukaan on välttämätöntä, että yritykset alkavat täysimääräisesti kompensoida aiheuttamansa luontotuhot. Muuten luontokato ei pysähdy.
– Kannustan Microsoftia teettämään luonnonsuojelulain mukaiset laskelmat aiheutetuista haitoista ja suojelulla saatavista hyödyistä. Jos hyödyt kattavat haitat, voidaan puhua vapaaehtoisesta kompensaatiosta, sanoo Luontopaneelin Kotiaho.
Kauhalassa suunnistetaan vielä kerran
Kauhalassa puro solisee nyt turvallisesti riippumatta siitä, käytetäänkö sitä viherpesuun tai kompensaatioon.
Tällä hetkellä sen suurin uhka on parin vuoden päästä pidettävän Jukolan viestin suunnistajien eksyminen. Ennen suojelupäätöstä sovittu kilpailu on tarkoitus järjestää siten, ettei se haittaa metsän luontoarvoja.
Sen jälkeen metsässä ei kilpailla enää laisinkaan.
Sen sijaan retkeilijät ja jylhien kallioiden nousua tavoittelevat kiipeilijät ovat tervetulleita jatkossakin.
