Vantaan kansainvälisen koulun viidennen luokan oppilaat järjestävät vuosittain halloween-juhlan. Saadut lipputulot oppilaat käyttävät leirikouluun.
Valkoiset paperinauhat ja mustat hämähäkinseitit väreilivät tuulessa sisäänkäynnin edessä, kun Vantaan kansainvälisen koulun vuosittaista halloween-juhlaa vietettiin lokakuun viimeisenä lauantaina. Lähes koko koulurakennus oli peitetty erilaisten, toinen toistaan kammottavampien koristeiden alle.
Pakkalassa sijaitsevan koulun juhlalla on vuosia pitkät perinteet. Tapahtumaa vietettiin ensimmäisen kerran jo 17 vuotta sitten. Juhlan teema vaihtuu joka vuosi, ja tänä vuonna lapset olivat valinneet teemaksi kummituskartanon. Joinain vuosina varsinaista teemaa ei ole ollut.
Koulun halloween-tapahtuman järjestäminen on joka vuosi viidesluokkalaisten vastuulla. Heidän tehtäviinsä kuuluu muun muassa kehitellä teeman ympärille erilaisia aktiviteetteja.
Punaisia lipukkeita käyttämällä kävijät pääsivät osallistumaan esimerkiksi kummitustalokierrokselle, pyöräyttämään onnenpyörää tai ottamaan itsestään kauhuteemaisen potretin valokuvauspisteellä. Juhlan aikana järjestettiin myös pukukilpailu, sillä näyttävät asusteet, maskeeraukset ja naamiaispuvut kuuluivat olennaisesti juhlan henkeen.
Yksi tapahtuman vetonauloista oli ”haunted house” -niminen kummitustalokierros, jonne johtava jono kiemusteli useita metrejä juhlan aikana.
Vaikka tapahtuma onkin koulun viidesluokkalaisten vastuulla, ovat aikuiset mukana auttamassa. Yksi heistä on viidesluokkalaisen tyttären äiti, vantaalainen Saskia Gratton.
Englannista kotoisin oleva Gratton on itse juhlinut halloweenia jo vuosia sitten synnyinmaassaan. Grattonin nuoruudessa oli tavallista, että kaikki naapurustossa lähtivät karkki tai kepponen -kierroksille.
– Meillä oli kunnon juhlaperinteet. Parin viimeisen vuoden aikana Suomessa on innostuttu koristelusta ja juhlinnasta. Sitä voisi olla jopa enemmän, 15 vuotta sitten Suomeen muuttanut Gratton sanoo.
Myös Maija Kautonen oli mukana järjestämässä juhlaa lasten apuna. Hän kertoo että juhlan koristeet pyritään aina kierrättämään seuraavaa vuotta varten. Nelosluokkalaisten vanhemmat säilövät kookkaitakin koristeita autotalleihinsa ensi syksyä varten.
Kautonen huomauttaa, että juhlaa valmistellessa on aina otettu huomioon myös pienimmät lapset. Heille tarkoitetusta osiosta ei ole tehty pelottavaa.
– Rakentaminen aloitettiin tänä vuonna perjantaina, kun koulu sulkeutui. Itselleni tämä oli nyt kolmas ja viimeinen kerta kuopuksen luokan kanssa, Kautonen kertoo.
Jännittävä ja leikillinen juhla
Turun yliopiston folkloristiikan dosentti Kaarina Koski toteaa, että halloweenin viettäminen on alkanut yleistymään Suomessa. Muutos on tapahtunut viimeisten vuosien aikana, kun karkki tai kepponen -kulkueet ovat rantautuneet Suomeen.
– Nyt pienten lasten vanhempina on sukupolvi, jotka ovat jo viettäneet päiväkodissa halloween-juhlaa. He eivät pidä sitä enää tunkeilijana tai tulokkaana, jollain tapaa vääränlaisena. Oletan, että halloweenin suosio tulee kasvamaan.
Koski kuvailee halloweenia leikkimieliseksi juhlaksi, johon kuuluvat jännittävät koristeet, pukeutuminen ja erilaiset herkut. Tunnelma saattaa olla synkkä, mutta kauhua koetaan turvallisesti. Juhla onkin erityisen kiinnostava juuri lasten ja nuorten kannalta, hän sanoo.
Kaikki eivät halloweenin viettämistä hyväksy, sanoo Koski. Yleensä juhlat ovat perinteisiä, ja monet ihmiset ovat pitäneet tutuista juhlaperinteistä kiinni jo lapsena. Monet aikuiset toivovat juhlilta uskonnollista tai aatteellista sisältöä.
– Yhtäkkiä tulee halloween, joka on syntynyt populaarikulttuurin välityksellä ja tullut Yhdysvalloista. Monien ihmisten mielestä kaupallinen juhla sopii hieman huonosti perinteisten, vakavien juhlien joukkoon, Koski sanoo.
Alla olevalla audiolla Koski kertoo, millä tavalla halloween liittyy suomalaiseen kekriin, jota vietettiin syys-marraskuun vaihteessa.
Suomessa vietetään marraskuun alussa pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää. Voit lukea tästä artikkelista tarkemmin, millaisia vainajien muistojuhlia vietetään muissa kulttuureissa.
Halloweenin juhlimiselle ei Suomessa ole yhtä selkeää päivämäärää, sillä juhlaa ei ole suomalaisessa kalenterissa. Tänä vuonna Muuramen kunnassa linjattiin, että karkki tai kepponen -kierrokselle suunnataan vain lauantaina 26. lokakuuta. Toimittaja Kalle Pallonen kertoo aiheesta videolla.
