Uhanalaisten lajien esiintymispaikkoja suojellaan, jotta ne säilyisivät Suomen luonnossa. Suojeltava alue saattaa löytyä kaupungin keskustasta, liikenteen ja palveluiden vierestä.
Uhanalaiset lajit voivat löytää itselleen mieluisan elinympäristön yllättävistäkin paikoista. Silloin siitä voidaan tehdä rajauspäätöskohde.
Rajauspäätöskohteita voi löytyä jopa kaupunkien keskustoista.
Esimerkiksi Tampereella Viinikasta, junaradan varresta löytyy noin hehtaarin kokoinen joutomaa, jossa asuu erittäin harvinainen perhoslaji, ahdeyökkönen.
Uhanalaiseksi luokiteltu laji on erityisesti suojeltavien lajien joukossa. Se onkin syy sille, miksi keskellä Tamperetta on pieni palanen suojeltua luontoa.
Viinikan ja Järvensivun alueella on yhteensä neljä ahdeyökkösen rajauspäätöskohdetta, joista hehtaarin joutomaa on suurin.
Uhanalainen voi viihtyä yllättävässä ympäristössä
Jos alueella havaitaan asuvan erityisesti suojeltava laji, ely-keskus voi tehdä esiintymispaikasta rajauspäätöskohteen.
Pirkanmaan ely-keskuksen ylitarkastajan Susanna Intken mukaan rajauspäätöksiä laitetaan vireille tärkeimpien esiintymispaikkojen suojelemiseksi ja lajien säilymisen turvaamiseksi.
Erityisesti suojeltavia lajeja on Suomessa lähes 700. Rajauspäätöksiä on tehty ahdeyökkösen lisäksi esimerkiksi uhanalaisen jokihelmisimpukan sekä tummaverkkoperhosen esiintymispaikoille.
Rajauspäätöskohteiden määrä on viisinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana.
Nyt rajauspäätöskohteita on noin 300. Se on kuitenkin hyvin maltillinen määrä reiluun 15 000 luonnonsuojelualueeseen verrattuna.
Rajauspäätöskohteet eroavat esimerkiksi kansallispuistoista kokonsa puolesta. Kansallispuiston tulee olla perustamisvaiheessa vähintään 1 000 hehtaaria ja sijaita valtion omistamilla mailla tai vesialueilla.
Rajauspäätöskohteen kokoa ei ole määritelty ja niitä voidaan perustaa myös yksityisille maa-alueille.
Pienimmillään ne voivat olla vain muutaman neliömetrin laajuisia, jos lajin elinympäristövaatimus ei ole sen suurempi.
– Rajauspäätöskohteille ei määritellä samalla tavalla rauhoitusmääräyksiä kuin luonnonsuojelualueille. Kaikki heikentävät ja hävittävät toimenpiteet ovat rajauspäätöksen antamisen jälkeen kiellettyjä, Intke kertoo.
Luonnonsuojelualueiden suojeluperusteet voivat olla hyvin moninaiset.
Erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajauspäätös voidaan sen sijaan tehdä vain luonnonsuojelulain mukaisille erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikoille.
Kohteilla saattaa olla mahdollista esimerkiksi kaataa puita, jos suojeltavan lajin esiintymisedellytykset sitä vaativat.
– Esimerkiksi ahdeyökkönen on avoimien, paahteisten ja matalakasvuisten alueiden laji. Sen esiintymispaikkoja voidaan hoitaa raivaamalla alueita kasvillisuudesta, kertoo hyönteistutkijain seuran puheenjohtajan Tero Piirainen.
Luonnonsuojelualueilla luontoa muuttava toiminta on pääsääntöisesti kielletty.
Kaupungistuminen uhkaa erityisesti suojeltavia lajeja
Ahdeyökkösen elinala on pienentynyt kaupungistumisen ja rinnealueiden umpeenkasvamisen seurauksena.
Joutomaa, hiekkaiset radan varret sekä lämmin kaupunkiympäristö ovat lajille ominaisia elinympäristöjä.
Kaupunkien rakentaminen voi uhata alueita, joilla erityisesti suojeltavia lajeja tavataan.
Tero Piiraisen mukaan ahdeyökkösen elinalue ja lajimäärät ovat kuitenkin pysyneet melko vakaina viimeiset kaksikymmentä vuotta.
