Utsjoella talven pimeys ei pelota, vaan siitä haetaan nyt kansainvälistä tunnustusta. Kunta käynnistää projektin alueen pimeyden sertifioimiseksi.
Utsjoen kunnan matkailun tulevaisuus näytti viisi vuotta sitten synkältä, kun Tenon lohenpyynti kiellettiin. Nyt tätä pimeyttä pyritään kuitenkin hyödyntämään elinkeinona ja tulonlähteenä, kun lohen perässä turistit eivät enään saavu Tenolle.
Viime viikolla Utsjoella pohdittiin tähtitaivaan, revontulten ja pimeyden mahdollisuuksia Stella Caelum -tapahtumassa. Tilaisuudessa nousi esiin, että pimeä vuodenaika on yrittäjälle kuin luotettava kumppani: pimeys tulee aina ajallaan, eikä ilmastonmuutos vaikuta siihen, kuten lumentuloon.
Pimeys on kunnalle pääasia, jota halutaan edistää. Se on kirjattu myös kunnan matkailun tulevaisuuden suunnitelmaan.
– Jokainen yritys tekee oman tuotteistamisensa. Mahdollisuuksia tähtitaivaan ja pimeyden parempaan hyödyntämiseen kuitenkin on, toteaa kunnan elinvoimajohtaja Tanja Lepistö.
Utsjoen kunta suunnitteleekin nyt projektia, jossa selvitetään, voisiko alueen pimeys saada virallisen sertifikaatin.
– Olemme ymmärtäneet, että sertifiointiin liittyy monia kriteerejä. Ensin pitää selvittää, täytämmehkö vaatimukset, ja sen jälkeen voidaan päättää jatkotoimista, Lepistö sanoo.
Valosaaste kasvaa ja luonnollinen pimeys harvinaistuu
Pimeys ja hiljaisuus trendaavat matkailussa. Yhä useampi haluaa kokea asioita, joita omassa arjessa ei ole. Valosaaste lisääntyy maailmassa nopeasti, ja luonnollisen tähtitaivaan näkeminen on yhä harvinaisempaa.
Sodankyläläinen avaruustieteilijä Esa Turunen pitää alueen pimeyden sertifiointia hyvänä ajatuksena.
– Tänäpäivänä meillä on liikaa valoa joka paikassa. Me tarvitaan paikkoja, missä ei ole valoja ja mistä löydetään pimeyttä, tähtiä taivaalta ja tietenkin revontulia, sanoo Turunen.
Utsjoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mika Aikio uskoo, että kunta voi omilla toimillaan varmistaa, etteivät valot pilaa Utsjoen erityisyyttä.
– Kaavoituksella ja rakentamisella kunta voi vaikuttaa asiaan. En usko, että Utsjoelle olisi tulossa niin paljon uusia rakennuksia, että että pitäisi pelätä pimeyden häviämistä, sanoo Aikio. Aikio toteaa.
Yrittäjä: Utsjoella on luonnonvaloa
Utsjokelainen yrittäjä Petteri Valle tietää, että Utsjoen vetonaulat ovat luonto, saamelaiskulttuuri ja erityisesti hiljaisuus.
– Kun Aasiasta tulee ihmisiä, on hauskaa kun he seisovat ulkona ja kuuntelevat – eikä kuulu mitään. Se on heille hyvin tärkeää.
Matkailu pohjoisessa on vahvasti sesonkiluontoista. Ruskan jälkeen on hetki aikaa levätä ennen talvituristeja, jotka tulevat pohjoiseen lumen ja revontulien takia.
Valle ei kuitenkaan tykkää puhua pilkkopimeästä kaamoksesta. Hän muistuttaa, että Saamenmaalla luonnonvalot kuten revontulet ja täysikuu, heijastavat lumeen paljon eri sävyjä.
–– En kutsu sitä pimeydeksi. Etelässä puhutaan kaamoksen pimeydestä, mutta kun käyn siellä, tuntuu että nimenomaan siellä on todella pimeää eikä näy mitään. Täällä pohjoisessa luonto valaisee, Valle sanoo.
Utsjoella on myös pohdittu kyttyrälohen hyödyntämistä turismissa nyt, kun Atlantin lohen pyynnin tilanne on heikko. Norjan pystyttämät poikkipadot ovat kuitenkin estäneet tämänkin mahdollisuuden. Valle muistuttaa, että luonnonvaloihin ei kukaan voi vaikuttaa.
– Norjalaiset eivät voi meiltä padota luonnonvaloja – onneksi niitä vielä riittää. Luonto korjaa paljon itse, jos se vain saa siihen mahdollisuuden, Valle toteaa.
