Vegard Bjørsmo, 23, kasvoi Kaarasjoella, pienessä kylässä Pohjois-Norjassa saamelaisalueen ytimessä. Hän ei ole aina voinut olla avoin omasta seksuaalisuudestaan, ei edes itselleen.
Yläasteikäisenä hänen äitinsä sanoi jotain, mikä sai hänet suunniltaan.
– Äitini sanoi, että jos sinä pidät pojista, kaikki on aivan hyvin. Minä suutuin: ”Herran jumala äiti, et sinä voi sanoa minusta noin! Mitä olen tehnyt, että uskot minusta tuollaista?” kertoo Bjørsmo.
Bjørsmo uskoo, että tuolloin hän peilasi rajoja, joiden sisälle hänen olisi omasta mielestään pitänyt mahtua. On ollut rankkaa kasvaa pienessä yhteisössä ja kantaa salaisuutta sisällään.
Nyt Bjørsmo jakaa kokemuksensa suurelle yleisölle tv-sarjan muodossa.
Oro jaska – Pää kii on saamelainen draamasarja, joka kertoo hiljaisuuden rikkomisesta pienessä yhteisössä. Rohkea ja uskalias sarja perustuu sekä tositarinoihin että kahden vuoden tutkimukseen ja haastatteluihin saamelaisten nuorten kanssa heidän kokemuksistaan. Teemoiksi nousevat erityisesti seksuaalinen väkivalta ja homoseksuaalisuus.
Saamelaisessa nuorten draamasarjassa seurataan lukiolaista kaveriporukkaa Kaarasjoella, juuri Bjørsmon kotikylässä. Sarjassa 17-vuotias Elli Anne herää juhlien jälkeisenä aamuna eikä muista edellisillasta mitään. Totuuden selvittäminen illan tapahtumista luo puolestaan Issátille paineita paljastaa oma salaisuutensa: hän on homo.
Bjørsmo on yksi sarjan käsikirjoittajista ja lisäksi näyttelee sarjan pääroolissa Issátia. Toista pääroolia näyttelee Kátjá Rávdná Broch Einebakken. Molemmat ovat joutuneet painimaan samojen ongelmien kanssa oikeassa elämässä kuin sarjan päähahmot Issát ja Elli Anne.
Vaikka kyse onkin fiktiosta, on Issátilla ja Bjørsmolla paljon yhteistä. Myös hän on tuntenut yksinäisyyttä, koska lähipiirissä ei ollut juuri muita queer-ihmisiä. Siksi hän kokee, ettei hänellä ole ollut tilaa tai mahdollisuutta tutkia, onko hän queer vai ei.
Jos esikuvia olisi ollut hänen nuoruudessaan, olisi Bjørsmo ehkä uskaltanut tunnustaa seksuaalisen suuntautumisensa itselleen aiemmin.
– Se on yksi syy, miksi haluan tehdä tämän sarjan ja miksi haluan puhua homoseksuaalisuudesta. Olen halunnut näyttää, että me olemme täällä ja se on osa saamelaisuutta, sanoo Bjørsmo.
Sarjaa on työstetty monta vuotta
NRK alkoi suunnitella pohjoissaamenkielistä tv-sarjaa saamelaisnuorten elämästä viisi vuotta sitten. Ohjaaja ja tv-tuottaja Silje Burgin-Borchin mielestä tuntui tärkeältä nostaa esille vaikenemisen kulttuuria.
Tuotantoryhmä teki kahdeksan syvähaastattelua nuorten saamelaisnaisten kokemuksista seksuaalisesta väkivallasta. Ryhmä tutustui myös queer-saamelaisten yhteisöihin. Kaksi vuotta prosessin alkamisesta Burgin-Borch kuitenkin tunsi, ettei voisi tehdä sarjaa. Hän ei ollut saamelainen eikä osannut saamen kieltä.
– Sarja kaipasi saamelaista näkökulmaa. Tämä olisi ensimmäinen saamelainen nuortensarja ja olisi tärkeää, että siinä olisi saamelainen näkökulma, eikä kertoja olisi ulkopuolinen ihminen, sanoo Burgin-Borch.
Kun hän tapasi Vegard Bjørsmon, palaset loksahtivat kohdalleen.
– Nopeasti ymmärsin, että hänellä on oma erityinen näkökulmansa ja kerrontatapansa. Hän on myös valmis jakamaan ja puhumaan vaikeista asioista avoimesti, kiittelee Burgin-Borch.
Kaksikko kutsui saamelaisnuoria käsikirjoitustyöpajaan, jossa tarina sai muotonsa.
Machokulttuuri ja maskuliinisuus eivät anna sijaa muille rooleille
Oro jaska -sarjassa päähahmo Issát ajaa moottorikelkalla kilpaa. Kelkkapiireissä hän kuitenkin tuntee, ettei voi olla avoimesti oma itsensä.
Näyttelijä Vegard Bjørsmolle tunne on myös hyvin tuttu. Hänen perheensä on kuitenkin aina tukenut häntä ja ollut kärsivällinen sen suhteen, että tämä itse on ollut valmis puhumaan omasta seksuaalisuudestaan.
Hän ei ole koskaan tietoisesti ajatellut kertovansa asiasta kaikille. Bjørsmon mukaan sisäiset tuntemukset ovat hyvin henkilökohtaisia asioita.
Sarjaa tehdessä Bjørsmo on joutunut selittämään monille, miksi homous on niin erikoista saamelaisessa yhteisössä. Valtaväestössä asiaa on jo käsitelty pitkään, mutta saamelaisyhteisössä se on yhä tietyllä tapaa tabu. Erilaisuus huomataan ja tieto siitä leviää helposti.
Bjørsmon mukaan Kaarasjoella ja Sisä-Finnmarkissa Pohjois-Norjassa on vahva machokulttuuri, joka ei anna sijaa muunlaisille rooleille. Ei ole suotavaa olla erilainen. Sen vuoksi hän halusi muuttaa pois kotikylästään. Yläasteen jälkeen tie vei Alattioon lukioon musiikkilinjalle.
Kun Bjørsmo valmistumisen jälkeen palasi taas Kaarasjoelle, tunsi hän yhteisöstä tulevaa painetta muuttaa pukeutumistaan, puhetapaansa ja käyttäytymistään.
– Mietin, että näytänkö minä nyt homolta, kun liikun näin. Joudut tiettyyn rooliin, ja se pitää sisällään pelkoa. Teenkö minä nyt oikein, miten minun tulee käyttäytyä, olenko tarpeeksi maskuliininen ja hetero tai olenko tarpeeksi taitava käytännön töissä, Bjørsmo kuvaa tunteitaan.
Viisi vuotta sitten Bjørsmo muutti Osloon. Siellä hän tuntee, että saa tehdä mitä haluaa, hän osaa ja riittää.
– Kun tulen taas Kaarasjoelle, saatan tuntea, että kokemuksillani ja osaamisellani ei ole arvoa. On kuin minulla olisi kaksi elämää, jotka ovat hyvin erilaisia riippuen siitä, missä olen.
Pitkään aikaan Bjørsmo ei halunnut edes ajatella Kaarasjokea, mutta nyt mieli on hieman muuttunut. Tunteet kotipaikkaa kohtaan ovat taas lämmenneet, ja hän on myös ottanut yhteyttä entisiin luokkakavereihinsa. Monet heistä ovat pyytäneet anteeksi ja toivoneet, että olisivat uskaltaneet puolustaa häntä.
On tuntunut hyvältä tietää, että he ovat aina tukeneet häntä, vaikka he eivät ole sitä näyttäneetkään.
– Totta kai se on surullista, mutta toisaalta hyvin rehellistä. Olenhan itsekin ollut siinä samassa tilanteessa ja tuntenut pelkoa. En voi odottaa heiltä enempää kuin itseltänikään.
Näyttelijä toivoo keskustelua vaikeista aiheista
Vegard Bjørsmo tuli tutuksi norjalaiselle yleisölle osallistuessaan Stjernekamp-lauluohjelmaan vuonna 2020. Bjørsmo on myös näytellyt Norjan teatterissa ja ollut mukana muissa tuotannoissa.
Oro jaska -sarjan kautta yleisö pääsee myös kuulemaan hänen tekemäänsä musiikkia. Lohpádus-kappale syntyi sarjaa tehdessä ja se kertoo siitä, miten kipeältä on tuntunut piilotella arimpia puolia itsestään.
– Se heijastelee myös ihmisen päätöstä kertoa perheelleen tai julkisuudessa homoseksuaalisuudestaan, miten vaikeaa se on. Pelkästään se tunne, että miten ihmiset voivat vihata niin paljon toista, joka haluaa vain rakastaa.
Nykyään Bjørsmon elämässä kaikki on hyvin ja hän on valmis puhumaan homoseksuaalisuudesta. Hän on tavannut paljon queer-saamelaisia ja myös luonut omia kaveripiirejä sekä pääkaupungissa sekä Saamenmaalla. Bjørsmo toivoo, että avoimuudellaan hän voi tehdä asiasta helpompaa muille ja että vaikeista aiheista saataisiin aikaan kunnon keskustelua.
– Jos niistä ei uskalleta puhua, sillä on vakavia vaikutuksia.
Bjørsmolle on tärkeää, että saamelaiset ovat itse tehneet sarjan ja se on suunnattu varsinkin saamelaisnuorille heidän omalla äidinkielellään. Hän myös toivoo sarjan antavan valtaväestölle ymmärrystä siitä, että ei ole vain yhtä tapaa olla saamelainen.
– On monta saamelaista totuutta ja tapaa olla saamelainen. Meillä Saamenmaalla on erilainen viitekehys, kulttuurikäsitys sekä kokemuksia yhteisömme hyvistä ja huonoista puolista. Siksi on tärkeää sanoa, että tässä sarjassa nähdään vain yksi totuus, sanoo Vegard Bjørsmo.
Oro jaska -sarja on nähtävissä Yle Areenassa. Katso alta sarjan traileri.
