Uuden lain mukaan rajan reserviläisiä voidaan laittaa kertausharjoituksissa rajalle myös tositoimiin ammattirajavartijoiden avuksi. Rajan varusmiehet kertovat olevansa valmiita.
Heinäkuussa voimaan tullut uusi asevelvollisuuslaki koskee rajan reserviläisiä, joita on Suomessa noin 7 500. Joukkoon tuli lisää vahvuutta noin 300 henkilön verran nyt elokuussa, kun kesällä palvelunsa aloittaneet rajan alokkaat ovat vannoneet sotilasvalan tai -vakuutuksen.
Lapin rajavartioston Ivalon rajajääkärikomppanian hieman yli sata alokasta vannoi sotilasvalan perjantaina Rovaniemellä. Valan jälkeen alokkaat nimitettiin rajajääkäreiksi.
Tuore rajajääkäri Kauri Partanen, 19, Oulusta on seurannut itärajan sulkua ja tilannetta.
– Olen tietoinen asiasta, että missä mennään. Tilanne siellä aiheuttaa pientä painetta, mutta isompaa stressiä ei ole tällä hetkellä, Partanen pohtii.
Iiläistä 19-vuotiasta tuoretta rajajääkäri Jonne Rajalaa ei haittaa, että itäraja on kiinni matkustajilta.
– Minusta se on helpompi niin, ja helpommalla päästään, kun sen on nyt kiinni, Rajala kertoo.
Tukitehtäviä kuten vartiointia, tarkastuksia ja kuljetusta
Asevelvollisuuslaki muuttui heinäkuussa siten, että rajan reserviläiset voidaan kertausharjoituksissa laittaa rajalle tositoimiin eli rajavartijoiden avuksi rajavalvontatehtäviin. He lähinnä avustaisivat ammattirajavartijoita, jotka voivat keskittyä vaativampiin tehtäviin.
– Todennäköisesti minulle tulisi avustavia tehtäviä. Ne mihin on koulutettu, ja mitä osataan, ne tehtävät hoidetaan. Sen takiahan täällä ollaan, että ollaan sitten reservissä aikanaan ja hoidetaan hommat kunnialla, tuore rajajääkäri Niko Pesonen, 20, Nurmijärveltä sanoo.
Tehtäviä olisi esimerkiksi rajojen valvonnassa aistivalvonta- ja partiointitehtävissä, vartiointi-, opastus- ja liikenteenohjaustehtävissä sekä tukitehtävissä, kuten kuljetustehtävissä tai johtamisjärjestelmäverkkojen ylläpidossa.
– Tehtävät eivät lähtökohtaisesti edellyttäisi voimakeinojen käyttöä, eivätkä ne olisi asevelvollisuuslain mukaisia vaarallisia tehtäviä, sillä kyse ei ole sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävästä, Lapin rajavartioston tiedottaja Tuija Paakki kertoo sähköpostitse.
Rajan reserviläisellä kertausharjoituksessa on oikeus muun muassa pysäyttää kulkuneuvo, selvittää henkilöllisyys ja ohjata liikennettä, tehdä turvallisuustarkastuksia sekä suorittaa Rajavartiolaitoksen tutkittavaan rikokseen tai muuhun tehtävään liittyviä kirjaamistehtäviä.
Käsky voi käydä nopeammalla aikataululla kuin normaalisti
Itärajan sulkeminen on vaikuttanut myös Suomen lainsäädäntöön. 15. heinäkuuta voimaan tulleen asevelvollisuuslain mukaan rajan reserviläisten käskeminen kertausharjoituksiin onnistuu nyt myös nopeammin kuin normaalin kolmen kuukauden varoitusajalla.
– Kolme kuukautta on aika pitkä aika, ja siinä kerkeää miettiä ja tapahtua, joten siitä nopeampi aikataulu on mielestäni jopa helpompi, tuore rajajääkäri Kauri Partanen toteaa.
Tällainen tilanne saattaa syntyä, esimerkiksi jos Venäjä kohdistaa rajalle hybridi-iskuja, vaikkapa laajamittaista välineellistettyä maahantuloa ja ohjaa massoittain turvapaikanhakijoita Suomen rajalle.
Tilanteet, joissa rajan reserviläisiä käskettäisiin hommiin, olisivat erittäin nopeita ja poikkeuksellisia rajaturvallisuuden tilannekehityksiä: esimerkiksi hybridivaikuttamisen, suuronnettomuuden tai pandemian aiheuttamaa laaja-alaista rajasulkua ja sen tehostettua valvontaa edellyttäviä tilanteita, kertoo Lapin rajavartioston tiedottaja Tuija Paakki.
– Kyseessä olisi poikkeuksellinen menettely, jota käytettäisiin vain, kun viranomaisten käytössä olevat resurssit osoittautuisivat tilanteessa riittämättömiksi ja rajaturvallisuuden ylläpitäminen vaarantuisi ilman nopeiden toimien käynnistämistä, Paakki tarkentaa.
