Keskiviikkoaamuna julkaistut kansalliset ravitsemussuositukset kannustavat kasvipainotteiseen syömiseen.
– Haasteena on se suuri hyppy, että meidän pitäisi saada ruokavalio väestötasolla kasvipainotteisemmaksi, ravitsemustieteen professori, suositustyöryhmän puheenjohtaja Maijaliisa Erkkola sanoo.
Kasvisten, hedelmien ja marjojen lisäksi kasvipainotteisuus tarkoittaa täysjyväviljan ja palkokasvien käytön lisäämistä. Eläinkunnan tuotteista esimerkiksi kestävästi pyydetty tai kasvatettu kala kuuluu suositeltuun ruokavalioon.
Lihan käyttöä suositukset puolestaan kehottavat vähentämään ja maitotuotteiden kulutusta kohtuullistamaan. Myös suolaa pitäisi vähentää.
Ravitsemussuositukset ovat herättäneet vilkasta keskustelua jo ennen julkaisua. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan valmistelemien suositusten pohjana ovat pohjoismaiset suositukset, jotka uudistettiin viime vuonna.
Päähuomio on syömisen terveellisyydessä. Samalla ympäristöystävällisyys on otettu huomioon.
Kasviksia, hedelmiä ja marjoja 5–9 annosta päivässä
Kasvisten, hedelmien ja marjojen suositeltu määrä on 500–800 grammaa päivässä. Suositus nousee suomalaisten suositusten aiemmasta puolesta kilosta.
Uusi suositus tarkoittaa viidestä yhdeksään annosta, kun yksi annos on esimerkiksi puolitoista desilitraa salaattia, yksi desilitra marjoja tai yksi keskikokoinen hedelmä. Myös pakasteet ovat hyviä vaihtoehtoja.
– Edelleen myös viiteensataan grammaan pääseminen päivässä on erittäin hyvä, Maijaliisa Erkkola sanoo.
Kasvikset ovat kuidun ja monien vitamiinien ja kivennäisaineiden hyviä lähteitä.
Lisää täysjyväleipää ja papuja
Täysjyväviljalle annettiin nyt ensimmäistä kertaa määrällinen suositus: 90 grammaa kuivapainona päivässä. Se tulee täyteen esimerkiksi syömällä päivän aikana lautasellisen puuroa, muutaman ruisleipäviipaleen ja annoksen viljalisäkettä, kuten ohraa.
Täysjyväviljojen syömistä kannattaisi siten suosituksen mukaan lisätä nykyisestä.
– Jo siitäkin syystä, että me saisimme riittävästi kuitua. Ne ovat myös tärkeitä kasviproteiinin lähteitä meidän ruokavaliossamme, Maijaliisa Erkkola sanoo.
Palkokasveja suositellaan 50–100 grammaa päivässä. Se on esimerkiksi desilitra keitettyjä papuja. Palkokasvit, kuten herneet, pavut ja linssit, ovat hyviä proteiininlähteitä. Proteiinia voi saada myös esimerkiksi pähkinöistä.
Maijaliisa Erkkolan mukaan ruokavalioon tarvittaisiinkin proteiinimurros, jossa erityisesti kasvikunnasta saatavan proteiinin osuutta lisättäisiin.
– Saamme tällä hetkellä seitsemänkymmentä prosenttia proteiinistamme eläinkunnan tuotteista ja kolmekymmentä kasvikunnan tuotteista.
Hyvää rasvaa kalasta
Eläinkunnan tuotteista esimerkiksi kestävästi kalastettu tai kasvatettu kala kuuluu suositeltuihin ruokiin. Suositus on 350–500 grammaa viikossa, joka vastaa kahta tai kolmea kala-ateriaa. Noin puolet olisi hyvä olla rasvaista kalaa.
– Kalan rasvan laatuhan on erinomainen. Meillä on hyviä vaihtoehtoja rasvaisen kalan osalta, esimerkiksi luonnonkaloista muikku ja lahna tai sitten ihan kasvatettu kirjolohi, Maijaliisa Erkkola sanoo.
Maitotuotteita tulisi suosituksen mukaan käyttää kohtuullisesti ja suosia rasvattomia tai vähärasvaisia tuotteita. Jos maitoa korvataan kasviperäisillä tuotteilla, niissä olisi hyvä suosia kalsiumilla, D-vitamiinilla, jodilla ja B12-vitamiinilla täydennettyjä elintarvikkeita.
Liha lisää syöpäriskiä
Ennalta huomiota ovat herättäneet varsinkin lihasuositukset.
Leikkeleitä, makkaroita, nakkeja ja muuta prosessoitua lihaa tulisi suosituksen mukaan syödä mahdollisimman vähän.
Punaista lihaa, kuten naudan, sian tai lampaan lihaa voisi terveyssyistä syödä enintään 350 grammaa viikossa kypsennettynä lihana ja ympäristösyistä tätä vähemmän. Raakana lihana vastaava määrä on 500 grammaa. Päivää kohden annos olisi silloin 50 grammaa kypsennettyä lihaa eli muutaman lihapullan verran.
Kanan ja muun siipikarjanlihan syömistä kehotetaan vähentämään nykyisestä ympäristösyistä.
Sekä prosessoitu liha että punainen liha ovat muun muassa paksu- ja peräsuolisyövän riskitekijöitä. Prosessoitu liha on luokiteltu syövälle altistavaksi ja punainen liha todennäköisesti syövälle altistavaksi.
Suolaa tulee liikaa melkein kaikille
Maijaliisa Erkkolan mukaan Suomessa yksi suurimmista ruokavalion haasteista terveyden kannalta on vuodesta toiseen suola.
Suolan enimmäissuositus on sama kuin aiemminkin: viisi grammaa päivässä. Se on vajaa teelusikallinen suolaa.
Suolan saanti ylittää Suomessa suositellun enimmäismäärän melkein kaikilla.
– Jo lapsesta asti me saamme yli tarpeen suolaa. Kyllä minä näkisin sen lähes ykköshaasteena.
Tavoitteena se, että suosituksia on helppo noudattaa
Maijaliisa Erkkolan mukaan olisi tärkeää, että ruokapalvelut suunnittelisivat ruokalistoja uudet ravitsemussuositukset huomioiden. Myös ruokakaupoilla on hänen mukaansa vaikutusmahdollisuus siihen, että asiakkaiden olisi helppoa valita terveellistä ja kestävästi tuotettua ruokaa.
– Valitettavan usein ne tarjoustuotteet eivät ole terveyttä edistävimpiä. Jauhelihan sijaan tarjoukseen voisi laittaa joskus vaikka nopeasti valmistettavaa kotimaista kalaa tai jonkun palkokasvituotteen.
Ravitsemussuositusten tavoitteena on se, että terveellisen ja ympäristöystävällisen ruuan syöminen tehtäisiin yhteiskunnassa helpoksi koko väestölle. Ei niinkään se, että yksittäiset ihmiset noudattaisivat ravitsemussuosituksia grammoittain.
